Safi käsihevosena

Skippasin tänään hienosti autokuoulun toisiksi viimeisimmän teoriatunnin, kun Safin toisen puolen omistaja kyseli että käydäänkö tallilla ennen kun mun teoriatunti alkaa. No, mä sitten ilmotin että en mä jaksa mennä teoriatunnille, että mennään vaan, meinasin töissäkin(okei, työssäopissa) nukahtaa, että olisin varmaan nukahtanut sinne teoriatunnille.

Kuvailin Safia ja hyvin parantunutta Selssiä tarhassa aluksi, Ässä repii Selssin riimun auki, joten sen takia se on kuvissa vain puoliksi päässä. Tänään jäikin poni ilman riimua tarhaan, toivottavasti pysyy lankojen oikealla puolella!

Naaw karvainen haliponi!

Tallille mennessä puhuttiin Safin toisen omistajan kanssa, että kokeiltaisiin taas ohjasajoa, mutta tallilla mä ehdotin, että lähettäisiinkö uudelle maastoreitille taluttamaan Safia, Melex olisi tullut mukaan. No, toinen omistaja sitten ehdotti, että entä jos otettaisiin Safi käsihevoseksi mukaan, kun lähdettäisiin Melexiä ajamaan. Mä siinä sitten vähän rupesin jo jännitämään, että suostuukohan Melex kävelemään, mutta suostuin kuitenkin - joskushan se on tuokin kokeiltava!

Meikä harjasi Safin, tamma seisoi kivasti paikoillaan ja kavioiden nosto sujui hyvin, ja autoin Melexin valjastamisessa. Safi sai päähänsä tänään ekaa kertaa heijastinriimunsa, tosin ihan vain maastolenkin ajaksi.
Mä pidin Safin(okei, lainasin Melexin riimunarua kun siinä oli solmu päässä) narua, ja tamman toinen omistaja ajoi sitten Melexiä.

Alkumatkasta tamma mateli perässä, ja välimatkaa ravitölttäili kiinni, pysyi hyvin takana. Käytiin kärryilemässä jo ennestään tutulla tiellä, jossa oli hyvä, pitävä pohja. Melex pysyi menomatkan tosi kivasti rauhallisessa käynnissä, jossa vauhdissa Safi sai jo kyllä kävellä vähän reippaampaa, jos halusi niin pysyä menossa mukana.

Menomatkalla tuli kaksi autoakin, toinen tuli vastaan (ja vinkui oudosti) joka aiheutti vähän jännitystä, kun tamma ei varmaan nähnyt autoa kunnolla kärryjen takaa, ja toinen ajelikin sitten meidän perässä jonkun aikaa, joka tammaa vähän jännitti, kun samalla haukkui tien toisella puolella kimeä ääninen pikkuterrieri ja edessä päin haukkui toinen koira.

Käännettiin hevosten nokat tulosuuntaan, ja Melex halusi heti lähteä ravaamaan. Sanoin siinä sitten, että anna ravata, jos saa pidettyä rauhallisessa ravissa. Mentiin sitten Melexin aika rauhallista ravia, Safi kuitenkin tuli laukalla, kun varsa on sen verran pienempi ja lyhyt jalkaisempi ja kaikkea kun ex-ravuri, joka haluaa aina kotiin päin lähteä kiitoravilla.
Pari kertaa oli ongelmia jännissä kohdissa, että meneekö varsa kärryjen ohi vai ei, suht hyvin pysyi, tosin näytti mieltään yrittämällä purra mun jalkaa. Heiluttelin riimunarua siinä tamman edessä sitten ihan reippaasti, jonka jälkeen varsa pysyikin hyvin takana. Ensimmäiseksi käsihevos -reissuksi meni siis tosi hyvin! Tästä on hyvä jatkaa.
Käytiin viemässä Safi kotiin, ja huristeltiin Melexin kanssa sitten vielä toinen lenkki, että pappa sai päästellä kunnolla ravilla.

 

Selssi innostui leikkimään hevosten leikkipallolla, Ässä tosiaan on ponin riimun avannut turvalta, ja koittakeehan kestää tuo ponin likaisuus :-D tarviihan sitä nyt ruunahevoisen olla vähän likainen tarhaillessaan!

Ilmotin Safin ja Ponin eilen mätsäreihin, jotka järjestetään 24.3. Turun Metsämäen raviradalla. Sinne sitten seuraavaksi kattomaan, että miten sujuu!

Lue lisää

Linkitä blogisi!

Meikä tahtoo lisää luettavaa itselleni, joten linkittäkää lukijat (ja miksei muutkin) hevos-/poniaiheisia blogejanne kommenttilootaan!

Ja jotta homma ei olisi aivan liian helppoa, niin pistäkää pieni esittelyteksti mukaan :-)

Linkittäminen onnistuu näin:

<*a href="http://BLOGINOSOITE">Blogin nimi</a>
poista tähti!

Katson siis vain blogit, jotka on linkitetty ylläolevalla tavalla, ja joissa on pieni esittelyteksti mukana. Valitsen linkitetyistä blogeista 3 minun mielestä parasta, joista teen sitten pienet esittelyt tänne.

Olkaa hyvät, aikaa on viikon verran, eli 4.3. asti :-)

Lue lisää

Hevostäyteinen viikonloppu(kuvapläjäys)

Jep, sitä tämä viikonloppu ollut kyllä tosiaan.
Haettiin perjantaina Turun junailuasemalta minun toverikaveri Sonja ja tämän kaksi hurttaa (chihu Natsi ja seropi Epeli, aaivan ihania vuhveja <3), ja mentiin sitten heti perjantaina vastoin suunnitelmia käymään Mikkolassa, liikuttamassa Poni. Epeli yritti kovin saada Ponia leikkimään, joten päästettiin pojat sitten kentälle vapaaksi, vaikka mä kovin sanoin, että Poni menee päälle, jos vaan pääsee tarpeeksi likelle. Nojoo, ei se päässyt, kun Epeli pinkoi karkuun minkä kerkesi ja Poni yritti pysytellä perässä.

 

Hetken aikaa jätkät jaksoivat juosta peräkanaa, sitten Epeli pujahti langan ali turvaan, ja Poni pörhisteli aidan vieressä kuin jokin hienompikin poni.

Kun Epeli oli saanut purettua ylimääräiset energiat, kiikutettiin me Poni + Epeli + Natsi talliin, hoidettiin Poni ajokuntoon ja lähdettiin maastoon mopoilemaan. Mennessä Poni oli laiskaakin laiskempi, mutta kun käännyttiin kotiin, niin jo löytyi vauhtia, eikä haitannut yhtään, että tien keskellä oli vähän lunta! ;-) on se jännä.

Lenkin jälkeen kriiseiltiin vähän, että millä päästään tallilta pois, mutta saatiin lopulta kyyti kotiin, ei tarvinnut siis kävellä enää pimeässä metsässä susien keskellä.

Lauantaina mentiin aamupäivällä Valpperiin, ohjelmassa oli Safin ensimmäinen ohjasajokerta sekä Epelin väsyttäminen leikkimällä tallikoira-Epen kanssa, sekä ottamalla koira mukaan Melexin kärrylenkille.

Hoidettiin Safi kuntoon, ja kokeiltiin tamman uutta silatyynyä tälle, väri ainakin sopii kuin nakutettu! Ponille valjaat päälle ja eikun menoksi, minä kävelin perässä Melexin ohjat kädessä ja ponin toinen omistaja riimunnarun päässä Safin vieressä.

 

Ratti toimi suhtkoht hyvin, jarru ja paikallaan pysyminen oli taas niiin vai-ke-aaa että! Harjoitusta harjoitusta :--) sahattiin tallipihaa vain edestakaisin, ei edes suunniteltu että lähettäisiin tielle. Mitäs muuten tykkäätte, sopiiko tuon omenan/limenvihreä Safille? Mun silmään se ainakin näyttää kovinkin kivalta!

Tuo sen harja <3

Vakavien reenien jälkeen otettiin ponilta varusteet pois, vaihdettiin edustusriimu päähän ja mentiin tielle ottamaan muutamat rakennekuvat. Safille oli taas paikallaan seisominen niin vaikeaa, että parit kevättanssiliikkeet tamma näytti. Tosi kiva. Malttoi kyllä silloin tällöin seistä hetken paikallaan, mutta aika heikosti.

Safi 23.2.2013 - 1v 8kk 2pv

Pistettiin Safi tarhaan, ja päästettiin talon sisältä landseer uros Epe pihalle leikkimään Epelin kanssa, ja voi että! Epeli pinkoi ensin pihaa ympäri Epe perässä ja Epe vinkui kun jätkä menee niin kovaa karkuun, ja on niin ketterä, ettei toisella ole mitään osaa tai arpaa saada kiinni. Pian nuo kuitenkin pääsivät juoksemisvaiheen yli, ja rupesivat leikkimään. Oli jätkillä kivaa!

Varustettiin ja hoidettiin Sonjan kanssa Melex ajokuntoon, lukittiin Epe satulahuoneeseen ja Epeli meidän mukaamme ajolenkille, jossa koira saikin sitten juosta vapaana Melexin perässä, kun pappa pisti menemään. Oli kyllä kiva käydä ajamassa vanhusta pitkästä aikaa!

Käytiin vielä lauantai-iltana Mikkolassa tekemässä iltatalli kun olin sen luvannut tehdä, sekä ajamassa Poni. Mukana oli nyt meitin koira Mamma-Mamse-Bamse. Tehtiin 45min pituinen, paaljon ravia sisältävä urheilulenkki, Poni oli kyllä niiin mainio peli ajaa!

Tänään hienosti pommiin nukkumisen jälkeen heitettiin Sonja takaisin Turun junailuasemalle, ja mä menin siitä sitten suoraan vaihtovaatteiteni kanssa Mikkolaan siivoilemaan ja touhuilemaan Ponin kanssa. Käytiin tänään vähän rennompi lenkki kuin eilen, pituudeltaan 30min, joka sisälsi rentoa ravia ja kotiinpäin sitten vähän reippaampia laukka- tai ravipätkiä. Ja taas tulin ihan hirmuhyvälle mielelle kun tuon kanssa touhusin! Ilmakin oli niiin ihana, aurinko lämmitti mukavasti ja jalkojen päällä oli Ponin toppaloimi, niin ei tullut edes kylmä :-) Mahtiotus!

Suokkiruuna Popin omistaja keksi hienon idean - pistetään Popille kärryt perään ja Liinu käsihevoseksi! No, eikun Popille siis kärryt perään ja Liinu perään kävelemään.
Käveltiin kentällä pari kierrosta, että nähtiin miten Liinu tähän reagoi - tamma oli ihan lunkisti.

Päätettiin sitten lähteä hiljaiselle metsätielle kävelemään, joten Liinulle laitoin ketjun leuan ali, ihan varmuuden vuoksi, jos on erimielisyyksiä jarrutusmatkoista. Naruriimu tuli nyt vasta tätä kirjoittaessa mieleen, voisihan sitäkin kokeilla noilla kunnonkohotuslenkeillä.
Liinu ei ole pariin vuoteen päässyt käymään maastossa, joten mua kovin jännitti maastoon lähteminen, mutta homma sujui onneksi tosi kivasti! Tamma oli suht rento koko matkan, ja päätettiin olla uhkarohkeita ja ottaa pätkä raviakin. Sekin sujui paremmin kuin hyvin!

Oli kyllä mahtava nähdä Liinu rentona kun käveltiin kotiopäin, tamma roikotti turpaansa melkein maassa kiinni, ja maiskuttelikin välillä :-)

Kaikkien muiden kuvien paitsi kolmen alimmaisen © Sonja S. ja kolmen alimmaisen © Anna T., ethän kopioi, kiitos!

Lue lisää

Safin ja Ponin mätsärit

Käytiin siis karvamopoilla mätsäröimässä Laitilassa 16.2. mutta nyt vasta omaan niin paljon aikaa ja jaksamusta, että jotain jaksan kirjoittaa. Viime sunnuntaina lähdin Helsinkiin hoitamaan veljenpoikia, ja kotiuduin sieltä eilen, ja meninkin suoraan vaatteiden vaihdon jälkeen Mikkolaan siivoilemaan ja auttamaan iltatallissa. Helsingin reissulta tarttui matkaan myös uusi tatuointi. Tykkään kovin!

Lauantai aamuna menin ensin Mikkolaan pistämään hevosia ulos yhdessä tallin omistajan kanssa, ja puunaamaan Ponia. Karvalapsi oli minun pyynnöstä toppaloimen alla edellisen yön, että olisi sitten kuiva (Poni asuu siis pihatossa).
Poni meni suoraan koppiin, ja seuraavaksi huristeltiin Valpperiin hakemaan Safia, jonne tamman toinen omistaja oli mennyt aamusta harjailemaan toista karvalasta. Safillakin oli ollut loimi päällä yön, sekin minun pyynnöstä. Hirveän vaativa olin! Varsa meni toisella yrittämällä koppiin, Ponia tamma vähän ihmetteli, kun se pisti hirveän shown kopissa pystyyn, hyppi pystyyn ja hirnui kuin jokin hienompikin ori.

Huristeltiin sitten Laitilaan, minä kävin maksamassa ponit ja arpomassa osallistujanumerot. Safi oli numerolla 7 (parina 5v shettisruuna) ja Poni numerolla 14 (parina toinen shettis).
Molemmat otukset olivat pihalla kuin mallikappaleet, mutta auta armias kun päästiin Safin kanssa maneesiin. Kuunteli mua hyvin, pysähtyi käskystä, ravasikin ihan jees mun vieressä, mutta pari kertaa sai jotain hyppelehtimis kohtauksia.

Tuomarin edessä tamma malttoi seistä ehkä hetken paikoillaan, sitten alkoi taas pystyyn hyppiminen, tosin vielä tähän aikaan hypyt olivat kovin matalia. Ja kun tuomarin edessä olisi pitänyt juosta, ei ravattu kuin ehkä muutama askel, mutta sen sijaan näytettiin pierupukkilaukkaa ja joitain muita koottuja kevät tanssiliikkeitä. Safi sai oletettavasti sinisen, tuomarin kommenteista päätellen, jos varsa olisi jaksanut keskittyä ja näyttää ravin, oltaisiin napattu punainen ruusuke. Näin tällä kertaa, ensi kerralla paremmin :-) Safin toisen omistajan kanssa ollaan naurettu, kun varsa näyttää lähinnä muulilta vielä tässä vaiheessa, mutta ulkona yksi nainen tuli kyselemään tamman suvusta (josta en osannut sanoa kuin isän nimen varmaksi), ja että on kyllä kaunis rotunsa edustaja! Ei me siis ihan vielä muuleilta näytetä, jos joku tuon tajuaa issikaksi.

Safi oli sitten maneesipyörähtelyn jälkeen ulkona nätisti, kun sai olla Ässän vieressä ja mutustaa heinää.
Mä jäinkin sitten maneesiin pyörimään heti Ponin kanssa, ja Safi oli varmaan tartuttanut siihenkin jotain riehumisenergiaa, Poni kun on yleensä julkisilla paikoilla tosi rauhallinen ja katselee vaan ympärilleen. Maneesissa (jossa siis on ollut ennenkin) ruuna sai myös joitain hyppimiskohtauksia, se sinkoili mun ympärillä ja oli muutenkin ihan PING. Hyvä puoli siinä oli kyllä se, että sain sen ravaamaan kunnolla reippaasti eteen.

Hetken odottelun jälkeen mentiin Ponin kanssa kehään, meidän pari oli meitä ennen, joten me sitten odoteltiin hetkinen. Ja eikös Poni siinäkin hyppi pystyyn? No tottakai!
Tuomarin edessä seisoi sitten nätisti, tuomari kehui Ponin pitkää karvaa, puheli ettei varmasti tule kylmä, ja että tuleekohan tästä valkoinen sitten kun ikää tulee vähän lisää. Ravissa Poni heitteli päätään, mutta oli kerrankin reipas! Napattiin Ponillekin sininen ruusuke.

Safin arvostelu

ROTUTYYPPI - Selvä rotuleima
PÄÄ JA KAULA - Hyvä pää, hyvä pitkä kaula.
RUNKO JA YLÄLINJA - Hyvä pituus rungossa, puutt. syvyys. Hyvä lavan asento, hyvin kulmautunut takaa. Vielä kovin kapea runkoinen.
JALAT - Etujalat sivusta hyväsuuntaiset, edestä hajavarpaiset vielä. Takana hieman kiverä kinner, vento vuohinen.
LIIKKEET
 KÄYNTI - Matkaa voittava, tahdikas. Kintereen työskentely puutteellista.
 RAVI - Ravi tänään epätahdissa.
YLEISTÄ - Hyvät jouhet.

Ponin arvostelu

ROTUTYYPPI - Selvä rotuleima
PÄÄ JA KAULA - Sopusuht. pää (tai ainakin voi olettaa kun on niin karvainen). Hyvä pitkä kaula, vielä ylälinjaltaan kehittymätön.
RUNKO JA YLÄLINJA -Hyvä pituus rungossa, mutta puutt. levveys. Luisu takaosa. Hyvin liittynyt häntä.
JALAT - Sivusta hyväasentoiset. Edestä hajavarpainen.
LIIKKEET
 KÄYNTI - Tarmokas, hieman lyhyt käynti.
 RAVI - Tarmokas.
YLEISTÄ - Erittäin hieno suojakarva, varsinainen mammuttikarva.

Odoteltiin pihalla sitten noin ikuisuus sinisten kehää (ja hurrattiin Ässää, kun ruuna oli paikan ainut ravuri ja sai punaisen), heitettiin Ponin ja Safin kanssa keikkaa ympäri parkkialuetta ja syötiin heinää. Tai minä en syönyt, minä yritin syödä leipää jonka olin aamulla tehnyt mukaan, ja jota Poni kovin kuolasi.

Mentiin sitten sinisten kehää, minä Safin narun päässä ja Ponin omistaja Ponin narun päässä. Käveltiin ensin ympäri maneesia, Safi oli siinä ihan ok. Mutta heti, kun piti pysähtyä, niin tämä aloitti kauhean pystyyn hyppimisen, hyppi ihan jumalattoman korkealle ja oli muutenkin tosi hermostuneen oloinen. Meikä siinä sitten päätti, että en viitti tätä juoksuttaa sitä maneesin pitkää sivua, kun ihan turhaa tammaa vain hulluttaa lisää. Mentiin sitten maneesista ulos, oltiin hetki Ässän vieressä, mutta kun Ässä lähti punaisten kehään, niin tamma aloitti yhdessä tietyssä kohdassa hyppiä pystyyn, kun käveltiin taas parkkialuetta ympäri. Käveltiin sitten niin kauan sitä ympäri, että tamma oli rauhallinen eikä enää pomppinut.

Poni jäi siis punaisten kehään, ja kun tuomari antoi erikoispalkintoja joista yksi oli "tuuhein turkki", niin arvasin kuka sen saa - Ponillehan se sitten meni, ruuna sai palkinnoksi litran pullon shampoota (joka tekee turkista vieläkin tuuheamman). Omistajan kanssa naurettiin vähän, onneksi tuolla ei enää montaa kuukautta ole tuota tuuheaa turkkia, kun Poni pääsee kampaajalle!

Poni ennen sinisten kehää - en kyllä yhtään ihmettele tuuhein turkki -palkintoa!

Pakattiin Ponit autoon, vietiin Safi kotiin jonka jälkeen huristeltiin Heselle ja sieltä sitten Mikkolaan jossa autoin vielä hevosten sisälle ottamisessa. Oli kovin pitkä päivä, ja vaikkei nyt Safin kanssa mitenkään kummoisesti mennytkään, niin hyvää harjoitusta tämä silti oli! Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia mätsäreitä :-)

Ainiin, pitää vielä Selssin kuulumisista kirjoitella lyhyesti, poni on jo huomattavati parempi, kun on saanut antibiottikuurin, limaa irroittavaa lääkettä sekä yskänsiirappia. Tuo karvakasa ei kyllä helposti luovuta! On se sen verran kovapäinen otus :-)

Lue lisää

Karhunpoika sairastaa

Karhunpoika on tässä tapauksessa keuhkovammainen Selssi.

Ruettiin viime torstaina ponin omistajan kanssa siivoamaan lauman heinäkatosta - ja sieltä paljastuikin aimo kasa märkää, ihanan hajuista heinää... :--) kivaa. No, ei saatu katosta todellakaan puhtaaksi asti, ehkä vähän alle puolet saatiin katoksesta pois. Kärrättiin reilusti purua päälle.

Lauantai aamulla kävin tallilla ennen töihin menoa, ja Selssi oli kovin yskiväinen ja kovin räkäisen kuuloinen. Mä olin ihan varma että nyt se kuolee mun syliin tyyliin ja vannotin sen pysymään hengissä ja lähdin kodin kautta töihin. Omistajalle lähetin viestin, ja poni sai eilen ensimmäisen annoksen yskänsiirappia (30ml) ja tänään samaisen annoksen kaksi kertaa, vissiin. Kerran nyt ainakin.
Ei ole poni kauheasti jaksanut liikkua, ja ruuna olikin hyvin loimitettuna kaulakappaleellisen fleeceloimen ja toppaloimen alla, fleecen otin pois tänään ennen tallilta lähtöä, toppaloimen sai pitää päällä. Ikinä en ole ollut niin iloinen, kun poni yrittää purra mun toppahousuja, kun tänään, kun tuo paksu yritti niitä maistella kun ruunaa loimitin. Oli meinaan lauantaina niiin kamalan kuulosta menoa, että ikinä ei ole niin pahasti yskinyt. Oli jo vähän juttua kaivinkoneen vuokraamisesta, toivottavasti ei sentään vielä tarvitsisi.

Omistajan kanssa puhuttiin, että Selssi on niiin sisupussi, että se ei helpolla luovuta. Ihan vaikka vittuillakseen elää vielä seuraavat 18 vuotta. Oli kyllä ihanaa nähdä tuo vähän pirteämpänä. Eläinlääkäriä on yritetty saada kiinni, muttei tänään vastannut, huomenissa yritetään uudelleen, jos ponille saisi jonkin antibiottikuurin (pääsen piikittämään!!).

Käytiin tänään myös maastoilemassa, mä talutin Safia, tammalla oli selässä Selssin valjaat, häntäremmi ja rintaremmi. Okei, rintaremmi ei ollut selässä. Ja suitset oli päässä, riimusta kyllä talutin.
Melex ja Ässä olivat omistajiensa kanssa mukana ratsastaen. Safi leikki lenkin aluksi ihan kokoajan kuolaimella, rauhoittui ehkä puolessa välissä ja kuolain sai olla rauhassa. Tamma ei välittänyt autoista mitään, eikä siitä että Ässä teki joitain omia sivuloikkiaan! Varsalle oli myös täysin ok, että ruunat kävelivät edellä reilun 10 metrin päässä ja me tehtiin pysähdysharjoituksia. Olen kyllä niiin ylpeä!

Eilen kävin Ponin kanssa piiitkästä aikaa mastossa ajamassa, itse olen ruunan kanssa käynyt kunnon lenkillä varmaan viimeksi kesällä, oon niin tykästynyt maastatyöskentelemään tuon kanssa.
Menomatkalla otettiin pitkiä pätkiä rentoa ravia, kotiinpäin kun käännyttiin, niin annoin Ponin lähteä laukkaamaan - ja sehän laukkasi sitten varmaan kilometrin putkeen, välillä hidastaen ja laukkaa lyhentäen, ja kun päästiin pitkälle, aukealle suoralle, niin poni painoi kaasun pohjaan. Oli niin kivaa, nauroin koko laukkapätkän ajan ja yritin nähdä jotain eteeni - lunta tuli vaakatasossa päin näköä. Parasta oli se, että Poni oli koko ajan täysin mun hallinassa ja kuunteli mua, tosin en kauheasti kyllä yrittänyt hidastaa :-D
Ruuna tuntui vähän nihkeältä lenkin jälkeen, joten sai toppaloimen päälleen ja pääsi tarhaan syömään päiväheinien loppuja. Tallin ilmoitustaululle sitten jätinkin pyynnön, että jos iltatallin tekijä ottaa ruunalta loimen pois, ettei ihan tukahdu kuumuuteen ;-)

 

 

Nauroin Ponia, että se näyttää ihan mäyräkoiralta toppatakki päällä :-D

Lue lisää

(Iki)vanhoja kuvia part ||

Äiti lahjoitti mulle viimeviikolla sen jonkun vanhan kovalevyn, kun valittelin tän mun koneen hitautta, kun tä on niiin täynnä kuvia, että apua. No, kovalevyllähän oli äitin töiden keskellä mun n. neljäsataa (no ei nyt ihan) kuvakansiota, joista suurin osa on otettu vuonna 2007-2008, päätähtinä tottakai Melex ja Selssi.
Oon tässä pari päivää selaillut noita kuvia, ja tänään mulle tuli ihan järjetön ahdistuskohtaus, kun Melex on noissa niiin nuoren, paksun ja hyvinvoivan näköinen. Ei sillä, mun silmään se on vieläkin hyvinvoivan näköinen ikäisekseen. Nuoren ja paksun ei sitten enää niinkään. Tänäänkin talutuslenkillä (iskä talutti Melexiä, ja mä Safia) se meni korvat hörössä iloisesti puksuttaen. Melex on näissä kuvissa 20-22v ja Selssi... 12-14v...? Ehkä. En osaa ajatella Selssin ikää :-D

 

Selssin lempihommaa syömisen lisäksi on vieläkin riimunarujen/liinojen syönti. Aina talutuslenkeilläkin tuo ottaa riimunarun suuhun, ja laahaa sitä maassa kiinni. Yrittää saada sitä poikki ja päästä karkuun kenties..?

Selssi ja isl-o Repa. Jätkät tuli loistavasti toimeen keskenään, Selssi sai kerrankin leikkikaverin, joka jaksoi painia :-) Repa oli kanssa ihan järjettömän fiksu nuori ori, se oli Valpperissa 3-4 vuotiaana. Tykkäsin hirmuisesti!

Repa ja Melex

Me käytiin aika ahkeraan Melexin (ja Selssinkin) kanssa Valpperin keskustassa pyörimässä kentällä. Kentälle oli matkaa yhteen suuntaan ehkä pari kilometriä, menomatka saatettiin Melexin kanssa kävellä rennosti, mutta kotimatkalla heti kun asfalttitie loppui, niin Pappa lähti laukkailemaan reippahasti kotiapäin.

Mulla oli alkuvuosina melkein joka tallipäivänä kamera mukana tallilla, tosi monilla ratsastuslenkeilläkin se pyöri taskun pohjalla, joten tämänkaltaisia kuvia on n. 15 miljoonaa. Tosin sille pokkarille, joilla nämä kuvat on otettu (paitsi viimeinen) kävi vähän huonosti, kun se oli taas mun taskussa kun oltiin tulossa Melexin kanssa kentältä kotiapäin hirmusessa laukassa, ja se tippui taskustani ojaan. Joo, ja sille tielle jäi :-D ei löytynyt enää.

Tämäkin kuva kaikessa kauheudessaan pisti mut tuijottamaan sitä varmaan viisi minuuttia. Melex on tässä niiiiiin nuoren ja pulskan ja vaikka ja mitä näköinen. Ollaan varmaan lenkille lähdössä, uskaltaisin veikata. Vasemmalla näkyvä ovi on nykyään poistettu, oviaukkoa on laajennettu ja siihen on pistetty muoviliuskoja, joista pääsee hevosten pihattoon. Takana näkyy Selssin ulkokarsina, jota on nykyään otettu vähän eteenpäin, ja siellä säilytetään loimia, harjoja ja siivoustarvikkeita.

Porukan ainut järkkärikuva - otettu varmaan elokuussa 2008. Tätäkin tuijotin sen vähintään viisi minuuttia, ja eikös tämä sitten lopulta päätynyt kännykän taustakuvaksi :-D kesä, tule jo!

Lue lisää

Safin eläinlääkärireissu

Safilla oli eilen eläinlääkäri vilkaisemassa tamman hampaat, antamassa influenssarokotteen, ja antoi hän meille myös matolääkkeen, jonka tamma myös eilen sai. Suolisto äänet, sydän ja keuhkot kuunneltiin myös. Otsikko tosiaan on vähän harhaan johtava, kun eläinlääkäri tuli Valpperiin ja meidän piti siirtyä vain tarhasta pois.
Aloitettiin hampaiden vilkaisulla, tamma antoi pistää suunavaaja-härpäkkeen päähänsä ihan hienosti, eikä suun avaaminenkaan tuottanut vaikeuksia. Eläinlääkäri tunnusteli ensin käsin suuta, ja siellä oli kuulemma kaksi sudenpiikkiä (vai -hammasta, enivei) jotka pitää repiä irti ennen kuin aletaan käyttää kuolaimia enemmän. Vasemalla puolella oleva kuulemma heiluu jonninverran, joten se saattaa lähteä irti omia aikojaan, oikean puolen sudenpiikki joudutaan ehkä repimään. Eläinlääkäri otti raspilla hampaita myös vähän, jolloin tamma kerran hyppäsi pystyyn. Muuten meni hienosti! Vähän yritti peruutella, kun tamma oli tarhan ulkopuolella niin, että mä pidin kiinni riimunarusta.

Seuraavaksi tamma sai influenssarokotteen, jonka antaminen ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Suolistoäänet, sydän ja keuhkot kuulostivat myös luultavasti normaalilta, kun ei elli niistä mitään sanonut. Matolääkkeen tamma myös sai, senkin antaminen meni paremmin kuin hyvin!

Neiti pääsi vajaaksi tunniksi tarhaan ihmettelemään ja mietiskelemään, että mitäs sitä juuri tehtiin, ennenkuin kengittäjä tuli paikalle kengittämään/vuolemaan lauman. Safi oli ensimmäisenä, vähän yritti vetää jalkaa pois, mutta meni kyllä aika hienosti, ottaen huomioon, että tamma on viimeksi vuoltu 2-3kk sitten. Takajalkoja vuoltaessa nojasi aika reippahasti vuolijaan, ja etujalkoja vuoltaessa otti tukea seinästä.

Selssin vasemmasta takakaviosta otettiiin toinen seinämä aika reippaasti pois, ruuna kun on jostain saanut ihan järkyttävän kokoisen lohkeaman siihen, eikä se muulla tavalla parane, isonee vaan. Hurjan näköinen ponin kavio on nyt, liikkuu tosin ihan normaalisti, ja kavio on kuiva ja normaalin lämpöinen. Nyt pidetään kavio vaan puhtaana.

Huomenna mulla olisi tarkoitus käydä Valpperissa ennen töihin menoa (työt alkaa klo 12) hoitamassa Selssin kavio, ja taluttamassa Safia ja Melexiä maastossa. Safi saisi varmaan suitset riimun alle, ensiviikon lauantaina kun on ne mätsärit :-) iskälle pitää vielä puhua, että jos hän suostuisi tulla taluttamaan Melexiä mukaan :-D

Olin eilen Valperissa vajaa kuusi tuntia, jonka jälkeen kävin kotona tankkaamassa, ja lähdin Mikkolaan. Ponin kanssa harjoiteltiin pallon tönimistä kentällä, ja juoksenneltiin kenttää vapaana ympäri. Liinulla tamman ratsastaja kokeili ensimmäistä kertaa hackamoreja, ja mä pidin tammaa liinassa kiinni. Käyntiä Liinu suostui menemään oikeastaan koko ajan, välillä vähän kiiruhtaen, mutta välillä tamma myös selkästi rentoutui. Sunnuntaina otetaan tälläiset reenit uudestaan.

  

Eilen oli Hippokseen päivitetty mun ja toisen omistajan nimet, jee! Poni on virallisesti nyt meidän :-) tai no, on se kai siitä asti meidän ollut, kun nimi pistettiin papereihin mutta joo. Olen mä ylpeä tuosta pikkuisesta!

Lue lisää

Varsa tutustuu suureen maailmaan

Käytiin tänään Melexin, Safin, meikän ja Safin toisen omistajan kanssa taluttelemassa senioria ja junioria Valpperin "suuressa maailmassa". Minä siis taluttelin Safia, ja tamman toinen omistaja talutti Melexiä.

Alkuun Safi yritti tehdä parit pysähdykset, kun oltiin päästy pihalta pois, mutta maiskutuksella ja sillä, että Melex vaan jatkoi matkaa, tammakin jatkoi kävelyä. Ei se tainnut pysähtyä kunnolla kertaakaan, mutta hidasti todella paljon. Varsu katseli ympärilleen, vaikutti uteliaalta muttei millään lailla pelokkaalta/yltiöjännittyneeltä. Melex käveli välillä varmaan kymmenen metriä meidän edellä, eikä tammalle tullut yhtään kiire kaverin luo, vaikka otettiin parit pysähdykset.

Harmi ettei saatu itse lenkille kuvaajaa mukaan, jos ensi kerralla?

Itselleni vaikeinta kyllä koko hommassa oli pysyä rauhallisena. Vastaan tuli yksi auto, joka onneksi hidasti aika kivasti, ja jonka Safi otti vastaan paremmin kuin hyvin. Auton jarrut tai jotkut muut osat vinkuivat ohituksen jälkeen, jolloin varsa käänsi päätään auton menosuuntaan, ei minkäänlaista hötkyilyä tai pakoyrityksiä. Loistavaa!

Mentiin yhdelle hiljaisemmalle hiekkatielle (okei, Valpperissa kaikki tiet on hiekkateitä), jota ollaan Melexin kanssa kulutettu ahkeraan vielä pari vuotta sitten. Tietä ei oltu lanattu, joten itse kävelin toista autonrenkaan jälkeä, Safi käveli siinä keskellä lumessa (joka kyllä kantoi varsun painon) tai sitten toiselle puolella tietä, toisessa autonrenkaan jäljessä. Fiksua antaa sen verran narua ensimmäisellä maastoreissulla vieraassa paikassa. No, hyvin meni enivei, joten turha sitä on murehtia!

Meidän tuleva uimapaikka aiheutti vähän ihmetystä, kun puskien keskeltä yhtäkkiä tuli esiin suht iso aukea paikka. Sinne mennään sitten kesällä tutustumaan Selssin kanssa. Tänäänkin tamma yritti tunkea itseään vesiämpäriin.

Mentiin varmaan yhteen suuntaan 1km - 1,5km (oon superhuono arvioimaan matkoja/etäisyyksiä) ja yhdessä kohtaa sitten metsässä vilisin hiihtäjiä. Melex teki stopin kun rupesi kuulemaan metsästä ääniä, mä hivuttauduin Safin kanssa Melexin lähelle, että tamma saa ruunasta vähän turvaa. Se mitään turvaa olisi tarvinnut, katsoi korvat hörössä hiihtäjien menoa siellä puiden keskellä. Sai taas aimoannoksen kehuja pikkuinen.

Hiihtäjien latu ylittää yhdessä kohtaa tien, joten käännyttiin sitä ennen kotia päin, Melexin vauhti kiihtyi, jolloin kiihtyi Safinkin. Käynnissä pysyttiin, ja kuunneltiin silti hidastamis käskyjä. Kun Melex rauhottui ja malttoi kävellä normaalia kävelyvauhtiaan, Safikin rentoutui, tutki turvallaan maata ja päriski, välillä ihmeteltiin jotain puukasaa, mutta yleensä mentiin kyllä rennosti kävellen korvat hörössä :-) mahdottoman fiksu mukula!

Kotona kokeiltiin paria loimea, tammalle menee 115cm kaulakappaleeton fleeceloimi, sekä Selssin 105cm kokoinen kaulakappaleellinen fleeceloimi. Kuitenkin, Selssin 105cm kokoinen sadeloimi on edestä vähän liian ahdas, muuten olisi sekin aika passeli! :-D Pieni!
Sain eilen Liinun ja Ponin omistajalta kokeiluun yhden Dianan 115cm sadeloimen, joka olisi muuten ollut ihan loistavan kokoinen, mutta loimen etuosaan mahtuisi varmaan kolme Safin kokoista varsaa samaan aikaan. Tuolla on kyllä simmoinen karva päällään, että tarvitsisi sadetakin päälle varmaan vain jossain kovimmassa räntämyrskyssä. Toisaalta, hevosilla on kyllä kunnollinen suoja tallilla.

Selssin ihkauus riimu!

Käytettiin tamman suussa myös nuorukaisen omat, uudet kuolaimet! 11,5 kokoiset Sweet iron -kolmipalat. Ja päässä oli kanssa Börjesiltä eilen ostetut issikkasuitset. Kuvia saatte hmm joskus, kun lapsi malttaa pitää suutaan hetken kiinni, tänään maisteltiin kuolainta niiin innokkaasti. Täytyy nyt käyttää suitsia lapsosen päässä aika ahkeraan, että tottuu niihin kuolaimiin kun 16.2. lähdetään mätsäröimään.

Harjasin tamman vielä sitten läpi, malttoi seistä aika kivasti paikoillaan, kavioiden nostaminen on vähän haastavaa, tamma kävi polvillaan, kun ei halunnut ymmärtää sitä, että sitä toista jalkaa ei saa pois, vaikka kuinka riuhtoisi.

Tuli kyllä niiin hyvä fiilis, kun tuo varsa on noin fiksu! (*kopkop*)

Lue lisää

Liinun maastakäsittelytunti ||

Eilen oli taas kello kahdesta etiäpäin ohjelmassa Liinun maastakäsittelytunti, edellisestä aikaa siis kaksi viikkoa. Okei, meidän vuoro alkoi joskus kolmen jälkeen, ekaksi oli taas toinen tallilainen (sh-tamma Nasu, josta on kuvia Talvisessa laidunpörhellyksessä) oman hevoisensa kanssa käsittelyssä.

Ennenkuin aloitettiin mitään hevosten kanssa, tehtiin satulahuoneessa rentoutumisharjoitus. Ekaa kertaa ikinä voin sanoa, että kyllä toimi! Teki mieli mennä nukkumaan, ja jatkaa maastakäsittelyturinoita sitten ehkä puolentoistatunnin päästä.

Liinun kanssa me taidettiin aloittaa ihan peruuttamisesta. Meidän kullanarvoinen opettaja näytti myös tavan, millä saan tamman peruuttaman "oikeinpäin", ilman, että pää nousee korkeuksiin, kuten usein käy, kun peruutetaan vain narua heiluttamalla. Tämän jälkeen harjoiteltiin miten opetan hevoselle pään alaspäin laskemisen paineesta. Liinu tunnin lopulla kun käytiin läpi opitut asiat, näytti siltä, että se tajusi, miten paineesta pääsee pois. Tämän meinaan kyllä opettaa Safillekin, ihan näppärä taito hevosen osata, huomaa kyllä noilla länkkäritunneilla, kun siellä niille hevosille ainakin on opetettu tämä.

Liinu oli koko tunnin ajan paljon paremmin läsnä, kuin ensimmäisellä kerralla. Tuli kyllä ihan mahtava fiilis, kun sain pidettyä tammaa ympyrälläkin ilman, että Liinu menee siihen suoritusmoodiinsa. Opettaja näytti kerran, miten yksi tehtävä tehdään, jolloin Liinu meni ainakin osittain heti suoritusmoodiinsa, vieras ihminen taisi olla liikaa, vaikka muuten Liinu on niiin kovin kiinnostunut tästä meidän opettajasta, ja seuraamassa ihan joka paikkaan :-)

Opettaja antoi mulle tehtäväksi ajatella asiaa niin, että mä olen joku ihan ensimmäinen alkuasukas, ja olen kouluttamassa ensimmäistä hevosta, joten mun pitää keskustella Liinun kanssa. "Jos teen narun kanssa näin, miten sä toimit?" harjoiteltiin tätäkin tunnilla, pari kertaa onnistui kyseinen tehtävä (kävelen Liinun vieressä niin, että pidän narua molemmissa käsissä, ohjaan hevosta siitä viemällä kättä sivulle yms., vaikea selittää :-D) oikein mallikkaasti. Keskusteltiin myös, että siitä on hyvä lähteä opettamaan hevoselle väistöjä.

Tunnin lopulla kun kerrattiin asioita, pistin Liinun vielä kävelemään ympyrälle, annoin kävellä hetken jonka jälkeen kutsuin luokse. Ja tamma tuli heti luo, joten siihen oli ihan mahtavaa lopettaa tunti! Tehtiin me varmaan paljon muutakin, mutta en jaksa muistaa :-D Liinu oli kuitenkin paljon enemmän läsnä, teki mun kanssa asioita, ja oli selkeästi erilainen hevonen, kun pari viikkoa sitten.

Puhuttiin opettajan kanssa, että ei haittaa, vaikkei joku tehtävä onnistuisikaan, tärkeintä on, että ajattelen "tehdään yhdessä" enkä "pyydän nyt tän hevosen tekemään näin". Vaikka kyseessä olisi vain kentän aitatolppien putsaus, me tehdään se yhdessä, ja tutkitaan maata yhdessä. Niin, että Liinu on siinä mukana mun kanssa. Puheltiin tuntien jälkeen satulahuoneessa teekupposten äärellä siitä, millainen hevonen Liinu on. Tamma on ehkä vähän sulkeutunut, mutta ajan ja "tehdään yhdessä" -ajatuksen kanssa uskotaan molemmat opettajan kanssa, että tammasta saa oikein uskollisen ystävän.
Liinu on ehkä vähän sen tyyppinen hevonen, että se ei ehkä tule ihmisen luo, ehkä sen takia, ettei sillä ole ollut oikeaa omaa ihmistä, joka ymmärtää? En tiedä, musta vaan tuntuu, että ajattelen aina noiden tuntien jälkeen hirmu syvällisesti kaikkea. Halu on kova oppia ymmärtämään Liinun sielunelämää, ja saada se luottamaan muhun, ja kun ero eilisessä Liinussa ja parinviikon takaisessa Liinussa oli jo niin huomattava, en koe sen olevan mitenkään mahdoton tehtävä.

Tästä on hyvä taas jatkaa kotitehtävien parissa! Sovittiin opettajan (ja Nasun omistajan) kanssa, että Safi saa tässä jossain kohtaa kuluvaa vuotta oikein mieluisen vieraan, ainakin mun mielestä mieluisan :-D varsan kanssa kuitenkin on tarkoitus elää pitkä yhteinen elämä, joten senkin sielunelämä olisi tosi mielekästä oppia tuntemaan.

Ylimmässä kuvassa Liinu on suoritusmoodissa ja kutsun sitä luokse (asento + syvään hengittäminen)
- keskimmäisessä Liinu on tullut luo - alimmassa oon kääntymässä kiittämään tammaa

Lue lisää

Safin koulutus starttaa!

Miten voikaan ihminen olla ylpeä yhdestä pienestä karvalapsesta.. :-)

Safin toisen omistajan kanssa käytiin tänään tossa seitsemän maissa tallilla vielä, tarkoituksena kokeilla Selssin valjaita varsalle. Otin häntäremmin pois kuviosta, eikä pistetty edes rintaremmiä. Safi oli täysin ok asian kanssa, että mahan ympäri kiristyy remeli ja selässä on painoa. Ei hötkyillyt yhtään! Käveltiin pihassa pieni lenkki, Epe-lansun riehumiset aiheuttivat vähän pään viskomista ja riehumisyrityksiä, muuten ei ollut minkäänlaisia ongelmia.
Ihmeteltiin me myös pihassa seisovaa autoakin, tosin Epe joka juoksenteli pihaa ympäri kiinnosti hurjasti enemmän. Eli paikallaan olevat autot on siis myös näköjään ok.

Me ei toisen puoliskon omistajan kanssa tiedetä yhtään, mihin kaikkeen tamma on totutettu, mitään suurempaa reaktiota valjaat eivät ainakaan saaneet aikaan, eikä myöskään loimittaminen. Sunnuntaina olisi tarkoitus lähteä maastoon kävelemään, Melex tulee tosiaan mukaan tuomaan turvaa varsulle. Ajateltiin, että pistetään Safille kävelyn ajaksi valjaat ja rintaremmi, häntäremmi saa vielä jäädä pois kuviosta. Pikkuhiljaa, pienillä askelilla siirrytään kohti ohjasajoa!

Tammaa on nyt harjailtu, pidetty kiinni ja taluteltu pihassa, kaikki on sujunut oikein hyvin tähän mennessä, ja Safi vaikuttaa todella fiksulta ikäisekseen! Pakko koputtaa puuta, ettei se nyt keksi rueta apinoimaan ihan hurjana.

Mitattiin muuten varsan säkäkorkeus, ja se on tällä hetkellä 134cm, tosin plusmiinus pari senttiä :-D oli mittanauha aluksi vähän jännä ja sitä yritettiin väistää, muttakun tamma sai sitä rauhassa haistella, niin sitten olikin jo ihan ok, että se siinä vieressä oli.

Safi ja Ässä 27.1.

Ässä on jo hiukan rauhoittunut Melexin jahtaamisen suhteen, pojat voivat olla jo vierekkäin katoksessa syömässä heinää, tosin jos Safi siihen tulee, niin Melex saa kyllä pikaiset lähtöpassit. Tänään koko pieni lauma oli portin läheisyydessä, Melexikin. Jos nuo tuosta vielä vähän rauhottuisivat, ettei pappa joudu kokoajan juoksemaan tarhaa ympäri. On se meno kyllä jo paljon rauhallisempaa, kun muutamat ensimmäiset päivät.

Huomenna olisi taas Liinun maastakäsittelytunti, harmittaa, kun ei keritty tekemään kotiläksyjä kuin vaan sen kerran.. Noh, ei voi mitään!

Lue lisää