Ruettiin viime torstaina ponin omistajan kanssa siivoamaan lauman heinäkatosta - ja sieltä paljastuikin aimo kasa märkää, ihanan hajuista heinää... :--) kivaa. No, ei saatu katosta todellakaan puhtaaksi asti, ehkä vähän alle puolet saatiin katoksesta pois. Kärrättiin reilusti purua päälle.
Lauantai aamulla kävin tallilla ennen töihin menoa, ja Selssi oli kovin yskiväinen ja kovin räkäisen kuuloinen. Mä olin ihan varma että nyt se kuolee mun syliin tyyliin ja vannotin sen pysymään hengissä ja lähdin kodin kautta töihin. Omistajalle lähetin viestin, ja poni sai eilen ensimmäisen annoksen yskänsiirappia (30ml) ja tänään samaisen annoksen kaksi kertaa, vissiin. Kerran nyt ainakin.
Ei ole poni kauheasti jaksanut liikkua, ja ruuna olikin hyvin loimitettuna kaulakappaleellisen fleeceloimen ja toppaloimen alla, fleecen otin pois tänään ennen tallilta lähtöä, toppaloimen sai pitää päällä. Ikinä en ole ollut niin iloinen, kun poni yrittää purra mun toppahousuja, kun tänään, kun tuo paksu yritti niitä maistella kun ruunaa loimitin. Oli meinaan lauantaina niiin kamalan kuulosta menoa, että ikinä ei ole niin pahasti yskinyt. Oli jo vähän juttua kaivinkoneen vuokraamisesta, toivottavasti ei sentään vielä tarvitsisi.
Omistajan kanssa puhuttiin, että Selssi on niiin sisupussi, että se ei helpolla luovuta. Ihan vaikka vittuillakseen elää vielä seuraavat 18 vuotta. Oli kyllä ihanaa nähdä tuo vähän pirteämpänä. Eläinlääkäriä on yritetty saada kiinni, muttei tänään vastannut, huomenissa yritetään uudelleen, jos ponille saisi jonkin antibiottikuurin (pääsen piikittämään!!).
Käytiin tänään myös maastoilemassa, mä talutin Safia, tammalla oli selässä Selssin valjaat, häntäremmi ja rintaremmi. Okei, rintaremmi ei ollut selässä. Ja suitset oli päässä, riimusta kyllä talutin.
Melex ja Ässä olivat omistajiensa kanssa mukana ratsastaen. Safi leikki lenkin aluksi ihan kokoajan kuolaimella, rauhoittui ehkä puolessa välissä ja kuolain sai olla rauhassa. Tamma ei välittänyt autoista mitään, eikä siitä että Ässä teki joitain omia sivuloikkiaan! Varsalle oli myös täysin ok, että ruunat kävelivät edellä reilun 10 metrin päässä ja me tehtiin pysähdysharjoituksia. Olen kyllä niiin ylpeä!
Eilen kävin Ponin kanssa piiitkästä aikaa mastossa ajamassa, itse olen ruunan kanssa käynyt kunnon lenkillä varmaan viimeksi kesällä, oon niin tykästynyt maastatyöskentelemään tuon kanssa.
Menomatkalla otettiin pitkiä pätkiä rentoa ravia, kotiinpäin kun käännyttiin, niin annoin Ponin lähteä laukkaamaan - ja sehän laukkasi sitten varmaan kilometrin putkeen, välillä hidastaen ja laukkaa lyhentäen, ja kun päästiin pitkälle, aukealle suoralle, niin poni painoi kaasun pohjaan. Oli niin kivaa, nauroin koko laukkapätkän ajan ja yritin nähdä jotain eteeni - lunta tuli vaakatasossa päin näköä. Parasta oli se, että Poni oli koko ajan täysin mun hallinassa ja kuunteli mua, tosin en kauheasti kyllä yrittänyt hidastaa :-D
Ruuna tuntui vähän nihkeältä lenkin jälkeen, joten sai toppaloimen päälleen ja pääsi tarhaan syömään päiväheinien loppuja. Tallin ilmoitustaululle sitten jätinkin pyynnön, että jos iltatallin tekijä ottaa ruunalta loimen pois, ettei ihan tukahdu kuumuuteen ;-)
 | |
| Nauroin Ponia, että se näyttää ihan mäyräkoiralta toppatakki päällä :-D |
Ei kommentteja
Lähetä kommentti