Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

8. maaliskuuta 2013

Yksin maastossa

Kävin tänään pikakäynnin Valpperissa töiden (työssäopin) jälkeen, tarkoituksena lähteä Safin kanssa maastoon kävelemään - ilman heppakaveria, tai ketään muutakaan eläintoveria. Safihan on siis käynyt kerran maastossa kävelemässä niin, että Epe-koira on ollut mukana, ja kerran ohjasajoreeneissä ilman mitään eläinkavereita.
Ensiksi raahasin taas pihattoon kuutisenkymmentä litraa vettä, jonka jälkeen pyydystin Epen ja pistin koiran satulahuoneeseen, muuten se olisi lähtenyt meidän matkaan maastoon. Tamma pois tarhasta ja harjaus, oli taas niin hienosti! Kavioita katsoessa neiti ei oikein malttaisi olla paikoillaan, mutta harjoitusta, harjoitusta :-)

Vaihdoin laamalle meidän "maastoriimun" päähän, eli Hööksistä ostamani vihreän heijastinriimun. Ihmisille vielä päälle heijastinloimi (unohdin sen oikean sanan, siksi siis sana loimi :|) ja eikun menoksi! Pihalta lähdettiin ensimmäistä kertaa ikinä pysähtymättä kertaakaan! Mahtava hevoslapsi minulla <3

Lähdettiin aluksi kävelemään isompaa tietä suuntana metsä, eikä siis Valpperin keskusta. Pian rupesi kuitenkin kuulumaan traktorin ääntä vähän kauempaa, joten tehtiin uukkari, kun ei olla traktoreihin kuitenkaan vielä tutustuttu, ja haluan niihin varsan tutustuttaa ensin kotipihalla, mieluiten varman Melexin kanssa.
Lähdettiin sitten Männistöntielle, jolla ollaan kävelty montamonta kertaa aikaisemminkin, ja varsaa selvästi ärsytti tämä, että käännyttiin kotiin, muttei sitten kuitenkaan menty kotiin asti. Aluksi tamma vähän seikkaili tiellä ja pysähteli, muttakun tämä tyhmä ihminen ei ymmärtänyt varsan selvää käskyä kääntyä kotiin, vaan itsepäisesti pyysi tammaa jatkamaan matkaa (ja tätä totellessaan tamma sai aivan valtavat kehut, joiden turvin käveltiin taas hetki kunnolla eteen), joten pitihän villin varsan ottaa kovemmat käskyt käyttöön!

Ihan on nuorella ponilla harmaa naama. :(
ps. jösses se on ohkane!
Safi rupesi keulimaan, aluksi vain eteenpäin pyydettäessä kun ei käänyttykkään kotiin, mutta sitten myös ihan eteenpäin kävellessä. En antanut tammalle mitään sen suurempia huomioita tästä riehumisesta, vaan jatkoin matkaa kuin ei mitään. Kerran Safi vain sohasi etusellaan turhan lähelle minua, joten peruuteltiin sitten hetki takaisin päin.

Suuntaa vaihdettiin kotiin heti, kun Safi malttoi kävellä hetken rauhassa, jalat siellä missä kuuluukin. Kotimatkalla tehtiin pysähdysharjoituksia, jotka sujuivat paremmin kuin hyvin, sekä liikkeelle lähtöä kun maiskuttelen. Aluksi neiti oli vähän ihmeissän, mutta jo kotipihalla lähti liikkeelle maiskutuksesta. Oon niiin ylpiä!

Kansalaisen karttapaikan mukaan matkaa kertyi 1,63km ja aikaa meni simmoinen 25minuuttia, hissukseen ja rauhassa siis edettiin.
Huomenna on taas ohjasajoreenit tammalla tiedossa, ja sunnuntaina suunnataan porukalla HorseFairiin!

Laamalauma! Ässä - Selssi - Safi. Melex oli syömässä heinää.


3 kommenttia

  1. "Pihalta lähdettiin ensimmäistä kertaa ikinä pysähtymättä kertaakaan! Mahtava hevoslapsi minulla <3"

    Varsan omistamisen parhaita puolia, voi olla oikeasti vähään todella, todella tyytyväinen. :-D Toisaalta myös jonkunlaisen projektihevosenkin kanssa pienet askeleet voi tuntua isoilta. Nimimerkillä halasin juuri onnessani Vienaa, kun tamma oli niin hyvällä tuulella. :D Välillä voi ja pitää olla vähään tyytyväinen...

    VastaaPoista
  2. Sonja, möh, mikäs niille nyt tuli :c

    Jessi, aivan!! Pienet onnistumiset on kyllä parhaita, tulee mahtava fiilis, kun onnistuu jossain, oli se sitten liikkuminen eteenpäin pyydettäessä tai paikallaan seisominen :-D
    Voi Vienaa, mikäs tammalle on tullut! :D totta, ihan totta.

    VastaaPoista