Tai no, lähinnä kertomus, että missä järjestyksessä ollaan edetty ja missä vaiheessa ollaan nyt?
Ensimmäistä kertaa Safi sai ajokamppeet (miinus rintaremmi ja häntäremmi) selkäänsä 1.2.2013, oltuaan meillä noin kaksi viikkoa. Kukaan ei tainnut vielä tuolloin kävellä tamman perässä, mutta pihaa ympäri kuitenkin käveltiin ilman ongelmia.
23.2.2013 olikin sitten neitosen ensimmäinen ohjasajokerta, josta on ikuistettukin kuvia.
Varsinainen ensimmäinen ohjasajokertakin sujui hyvin, käyntiä sahattiin pihalla, jarrun ja stopin kanssa ollut hieman vaikeuksia, mutten muuten sujunut hyvin! Safi ei ollut muistaakseni hommasta yhtään epäluuloinen, tuo on ollut kuulemma ihan pikkuvarsasta asti "kaikki käy" tyyppiä. Meilläkin suurimmat ongelmat ovat olleet kavioiden katsomisten kanssa, joka sekin on jo selätetty!
Toinen ohjasajokerta oli 5.3.2013, josta ei valitettavasti ole yhtään kuvaa. Hyvin mennyt kuitenkin! Kolmas ohjasajokerta on ollut päivämääränä X ja neljäs sitten 11.3. jolloin ollaan suunnattu kaverin avuin maastoon. Itse kävelin perässä, ja kaveri tuli vieressä, välillä jääden tamman viereen kävelemään, jolloin Safi on johtanut joukkoa. Kerran pari taisi hypätä muistaakseni pystyyn, mutta muuten tuokin reissu meni hyvin!
18.3.2013 oli kuudes ohjasasjokerta ja ensimmäinen kerta, kun juoksenneltiin joku perässä! Ja hyvin män! Mahtava varsa, tuota on ollut kyllä ihan törkeen hienoa kouluttaa ja viedä itsekseen rauhassa eteenpäin.
Maaliskuu vaihtui huhtikuuhun, ja huhtikuun ensimmäisinä päivinä lähdettiin maastoon niin, että Outi ratsasti Melexillä edellä, ja minä ohjasajoin Safia perässä.
Tarvitseeko kertoa, että miten meni? Kerron kuiteskin! Loistavasti taas, jarru, ratti ja kaasu olivat kys. lenkillä toimineet hyvin, eikä nuorukainen ollut moksiskaan ohimenevistä autoista. Pakko myöntää, että yksi suurin huolenaiheeni Safia ostettaessa oli juurikin se, että saadaanko me siitä maasto- ja liikennevarma. Itse haluan hevosen olevan varma maastossa, ettei itse tarvitse pelätä että koska hevonen sinkoaa alta jokaiseen ilmansuuntaan samaan aikaan. Tämän kanssa tuskin tulee sitä ongelmaa, ellei jotain hirveän kamalaa tapahdu.
Toukokuun puolivälin tienoilla Safilla oli ensimmäistä kertaa kärryt perässä. Ohjasajokertoja muistaakseni takana kymmenisen kertaa, jos oikein muistan.
Paikallaan ollessaan tai suoraan liikkuessaan Safi ei välittänyt kärryistä mitään, ensimmäinen (loiva) käännös oli vähän jännä, kun aisa otti lapaan kiinni. Paljon kehuja ja leipää suuhun, niin siitäkin selvittiin parilla reippaamalla askeleella!
Toukokuun loppupuolella Safi sai toista kertaa kärryt perässä, ja ensimmäistä kertaa suunnattiin kyseisellä yhdistelmällä maastoon. Parit ravitöltti pätkät, ja Outikin istui käynnissä hetkisen, ja taaas reissu oli sujunut mahtavasti! Käännösten kanssa oli blogin mukaan suurimmat ongelmat, mutta pienellä jeesillä siitäkin selvittiin ilman yhtään reippaampaa askelta. Safi on heti toisella kerralla uudessa asiassa jo paljon varmempi itsestään, esimerkiksi juurikin kärryjuttu, sekä nyt kun olen nojaillut hieman enemmän painoa tamman selkään pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla tuo otti vähän askelia taakse, ja toisella kerralla seisoi kuin tatti paikoillaan. Oppii kyllä mahottoman nopeasti!
Kesäkuun alussa lauma oli muuttanut laitumelle, ja Safi sai kolmatta kertaa kärryt peräänsä, ja toista kertaa suunnattiin maastoon.
Kyseisellä kesäkuun alun kärrylenkillä istuin itse ensimmäistä kertaa käynnissä Safin kärryillä. Mahtava fiilis, taas!
Kesäkuun puolivälissä neitosella oli taas kärryt perässään, tällä kertaa ensimmäistä kertaa myös kuolaimet samaan aikaan suussa.
Kesäkuu läheni loppuaan, ja meno nyätti tältä! Itse tyhmänrohkeana en ole kertaakaan käyttänyt Safin kärryjen kyydissä kypärää, vaikka olisi ehkä ollut ihan viisasta. Noo, tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, jos jotain joskus sattuu! Toivottavasti kuitenkaan ei. Kesäkuun lopussa päästiin siis menemään pieniä pätkiä yksikseen, ilman, että toinen käveli kokoajan vieressä.
Heinäkuun alussa otettiin ensimmäiset ravipätkät ajaen. Jarru, kaasu ja ratti toimivat mukavassa yhteistyössä keskenään! Kaasu saisi olla vain hiukan ärhäkämpi!
Heinäkuun puolivälissä käytiin ensimmäinen pidempi lenkki ajaen, rauhassa Safin vauhtia madellen. Ravailtiin pieniä pätkiä, ja käännyttiin ensimmäistä kertaa (melkein) paikoillaan ilman turhia apuja!
Elokuussa Safi piti kärryilylomaa, ja elokuun lopussa tuo sai taas kärryt peräänsä, ensimmäistä kertaa laitumelta kotiin tulon jälkeen. Menomatkalla tuo oli stoppaillut mutta kääntyminen kotiinpäin oli onnistunut taas mahtavasti! Edelleenkin tuo stoppailee, kun ei ole yhtääään kivaaaa kävellä a) etummaisena, tai b) jossain muualla kuin umpimetsässä. Siellä voisi mennä täysiä!
Syyskuussa käytiin ensimmäinen ryhmälenkki. Ketä arvaa että miten meni? Hyvin! ;-)
Syyskuun lopussa lenkkeiltiin tämmöisellä kokoonpanolla ja hyvällä menestyksellä!
Lokakuun puolessavälissä käytiin ensimmäinen vajaan tunnin lenkki, Melex mukana. Ensimmäisen laukka/ravi/tölttipätkän jälkeen muistan Safin olleen hiukan heliumpallona, mutta kun Melex tuli kärryjen taakse hölkkäilemään, oli Safikin sopivan rauhallinen sunnuntaiköröttelyponi.
Lokakuun loppupuolella lenkkeiltiin ilman hevosseuraa ja ihan mahottoman söpönä! Ehdottomasti yksi lempi ajokuvista Safista. On se sulonen ku mikä! Hyvin meni lenkki taas.
Sitten olikin loman aika. Safi piti kärrylomaa n. 4kuukautta putkeen, mikä teki vaavalle ihan valtavan hyvää.
Helmikuussa muistuteltiin ajojuttuja mieleen ensin ohjasajaen pieni lenkki maastossa. Hyvin meni, mitä nyt pieniä erimielisyyksiä mennäänkö umpimetsään tarpomaan, vai jatketaanko tietä eteenpäin. Tietä jatkettiin eteenpäin, tosin tammaa taluttaen. Kun päästiin aavistuksen pienemmälle tielle, palasin tamman taakse, ja kun tuo käveli hyvin eteenpäin, käännyttiin me takaisin.
Edelleen jarru toimii loistavasti, sekä ratti, ainakin silloin, kun ei ole pieniä metsäteitä, joita neito huomaa. Kaasu voisi olla hiukka tehokkaampi, mutta kun tuon mielestä metsässä on vain niii-in paljon kivempi mennä. Ratsastaessa tuo onkin varmasti kiva, kun pääsee menemään kunnon metsäreittejä, kärryjen kanssa ei oiken onnistu.
Parin päivän päästä ohjasajeluista tamma pääsi kärryjen eteen, ja olikin mitä mainoin peli ajaa, kun Poni oli kaverina mukana! Tultiin kotiin päin niin makeeta ravia, että en ole ikinä nähnyt tuon menevän samanlaista! Piiitkä letkeää ravia.
Nyt ollaan juteltu Outin kanssa, että koitetaan laittaa tuolle kärryt perään noin kerta viikkoon, ja pidetään sitten taas lomaa jossain kohtaa. Ja koitetaan parannella kaasua! Poni pääsee Safin kanssa nyt mukaan kärryttelemään, mutta Safi saa johtaa porukkaa. Jossain vaiheessa jätetään Poni käsihevoseksi ja sitten kärrytellän ilman kaveria. Mitään Safi ei ole vielä näyttänyt ilman kaveria pelkäävän, mutta se kaveri on oiva vetoapu, kun ei oikein jaksais tallustella etiäpäin. Väitän tuon kuitenkin tykkäävän ajojutuista, kun tallustelee korvat hörössä eteenpäin, ja kävelisi pihaakin ympäri kärryt perässä lenkiltä tullessa.
Safin ajokoulutus onkin ollut siis varsin helppoa! Uskon ja tiedän ajokoulutuksesta olevan hyötyä tulevaan ratsukoulutukseen, kun on edetty rauhassa ja tammaa kuunnellen. Safin harmiksi ei ole olemassa kärryjä vain sinne umpimetsään! ;-)
Lue lisää
Ensimmäistä kertaa Safi sai ajokamppeet (miinus rintaremmi ja häntäremmi) selkäänsä 1.2.2013, oltuaan meillä noin kaksi viikkoa. Kukaan ei tainnut vielä tuolloin kävellä tamman perässä, mutta pihaa ympäri kuitenkin käveltiin ilman ongelmia.
23.2.2013 olikin sitten neitosen ensimmäinen ohjasajokerta, josta on ikuistettukin kuvia.
Toinen ohjasajokerta oli 5.3.2013, josta ei valitettavasti ole yhtään kuvaa. Hyvin mennyt kuitenkin! Kolmas ohjasajokerta on ollut päivämääränä X ja neljäs sitten 11.3. jolloin ollaan suunnattu kaverin avuin maastoon. Itse kävelin perässä, ja kaveri tuli vieressä, välillä jääden tamman viereen kävelemään, jolloin Safi on johtanut joukkoa. Kerran pari taisi hypätä muistaakseni pystyyn, mutta muuten tuokin reissu meni hyvin!
18.3.2013 oli kuudes ohjasasjokerta ja ensimmäinen kerta, kun juoksenneltiin joku perässä! Ja hyvin män! Mahtava varsa, tuota on ollut kyllä ihan törkeen hienoa kouluttaa ja viedä itsekseen rauhassa eteenpäin.
 |
| Hiukka on erilaiset maisemat ollu vuos sitten, mitä nyt! |
Maaliskuu vaihtui huhtikuuhun, ja huhtikuun ensimmäisinä päivinä lähdettiin maastoon niin, että Outi ratsasti Melexillä edellä, ja minä ohjasajoin Safia perässä.
Tarvitseeko kertoa, että miten meni? Kerron kuiteskin! Loistavasti taas, jarru, ratti ja kaasu olivat kys. lenkillä toimineet hyvin, eikä nuorukainen ollut moksiskaan ohimenevistä autoista. Pakko myöntää, että yksi suurin huolenaiheeni Safia ostettaessa oli juurikin se, että saadaanko me siitä maasto- ja liikennevarma. Itse haluan hevosen olevan varma maastossa, ettei itse tarvitse pelätä että koska hevonen sinkoaa alta jokaiseen ilmansuuntaan samaan aikaan. Tämän kanssa tuskin tulee sitä ongelmaa, ellei jotain hirveän kamalaa tapahdu.
Toukokuun puolivälin tienoilla Safilla oli ensimmäistä kertaa kärryt perässä. Ohjasajokertoja muistaakseni takana kymmenisen kertaa, jos oikein muistan.
Paikallaan ollessaan tai suoraan liikkuessaan Safi ei välittänyt kärryistä mitään, ensimmäinen (loiva) käännös oli vähän jännä, kun aisa otti lapaan kiinni. Paljon kehuja ja leipää suuhun, niin siitäkin selvittiin parilla reippaamalla askeleella!
Toukokuun loppupuolella Safi sai toista kertaa kärryt perässä, ja ensimmäistä kertaa suunnattiin kyseisellä yhdistelmällä maastoon. Parit ravitöltti pätkät, ja Outikin istui käynnissä hetkisen, ja taaas reissu oli sujunut mahtavasti! Käännösten kanssa oli blogin mukaan suurimmat ongelmat, mutta pienellä jeesillä siitäkin selvittiin ilman yhtään reippaampaa askelta. Safi on heti toisella kerralla uudessa asiassa jo paljon varmempi itsestään, esimerkiksi juurikin kärryjuttu, sekä nyt kun olen nojaillut hieman enemmän painoa tamman selkään pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla tuo otti vähän askelia taakse, ja toisella kerralla seisoi kuin tatti paikoillaan. Oppii kyllä mahottoman nopeasti!
Syyskuun lopussa lenkkeiltiin tämmöisellä kokoonpanolla ja hyvällä menestyksellä!
Lokakuun puolessavälissä käytiin ensimmäinen vajaan tunnin lenkki, Melex mukana. Ensimmäisen laukka/ravi/tölttipätkän jälkeen muistan Safin olleen hiukan heliumpallona, mutta kun Melex tuli kärryjen taakse hölkkäilemään, oli Safikin sopivan rauhallinen sunnuntaiköröttelyponi.
Sitten olikin loman aika. Safi piti kärrylomaa n. 4kuukautta putkeen, mikä teki vaavalle ihan valtavan hyvää.
Edelleen jarru toimii loistavasti, sekä ratti, ainakin silloin, kun ei ole pieniä metsäteitä, joita neito huomaa. Kaasu voisi olla hiukka tehokkaampi, mutta kun tuon mielestä metsässä on vain niii-in paljon kivempi mennä. Ratsastaessa tuo onkin varmasti kiva, kun pääsee menemään kunnon metsäreittejä, kärryjen kanssa ei oiken onnistu.
Nyt ollaan juteltu Outin kanssa, että koitetaan laittaa tuolle kärryt perään noin kerta viikkoon, ja pidetään sitten taas lomaa jossain kohtaa. Ja koitetaan parannella kaasua! Poni pääsee Safin kanssa nyt mukaan kärryttelemään, mutta Safi saa johtaa porukkaa. Jossain vaiheessa jätetään Poni käsihevoseksi ja sitten kärrytellän ilman kaveria. Mitään Safi ei ole vielä näyttänyt ilman kaveria pelkäävän, mutta se kaveri on oiva vetoapu, kun ei oikein jaksais tallustella etiäpäin. Väitän tuon kuitenkin tykkäävän ajojutuista, kun tallustelee korvat hörössä eteenpäin, ja kävelisi pihaakin ympäri kärryt perässä lenkiltä tullessa.
Safin ajokoulutus onkin ollut siis varsin helppoa! Uskon ja tiedän ajokoulutuksesta olevan hyötyä tulevaan ratsukoulutukseen, kun on edetty rauhassa ja tammaa kuunnellen. Safin harmiksi ei ole olemassa kärryjä vain sinne umpimetsään! ;-)
