Uusi ulkoiluasu!

No nyt on niin kesäistä ja pirteää, että oksat pois! Tiia taiteili mulle blogiin taas valtavan hienon ja ihnan pirteän ulkoasun bannereineen, kyl ny taas kelpaa talveen asti!
Iso kiitos kuuluu siis Tiialle! :-)

Aiheesta porkkanaan, Ponille tulee tänään hoitajakokelas (sillä kävi muutaman kerran yksi tyttö, joka nyt lopetti, kun löysi ratsastettavan kokoisen hepsun), peukut pystyyn että tällä kys. ihmisellä ja Ponilla natsais! Hoitajaa olen etsiskellyt siksi, että oma vuorotyö syö hirveästi aikaa, ja haluisin että tuo liikkuu/touhuaa ihmisen kanssa tarpeeksi usein ja paljon, ettei vaan vyötärönympärys pääse venähtämään liikaa! ;-)

Lue lisää

Uudet kärryt koeajossa

Uusi ulkoasu on tulossa parin viikon sisään, malttakaahan oi lukijat, kun minäkin maltan ;-)

Joo mutta asiaan! Kävin sunnuntaina hakemassa Ponille vihdoin ja viimein uudenkarheat valjakkokärryt! Sunnuntaina en kerennyt niitä mitenkään enempää koeajamaan, maanantain ja tiistain olin iltavuorossa, ja eilen kun niitä Outin kanssa kunnolla Ponnylle sovitettiin, olin valmis heittämään koko valjakkojutun metsään ja jatkamaan pelkillä koppiksilla. Outin isä onneksi näytti kärryille ties mitä ruuvimeisseliä, ja kärryistä saatiinkin ruunalle sopivat! Päivä pelastettu!

Tänään otus pääsi sitten kunnolla kärryjen eteen, ja voi jehna että olen hukassa noiden kahden ja tuhannen uuden remmin kanssa. Mäkivyö varsinkin! Apua on onneksi kuitenkin tulossa heti sunnuntaina, kun kärryjen myyjä tulee minua neuvomaan.

Huristeltiin siispä pellolle, Outin sain kuvausmieheksi, kuvista suuri kiitos hänelle! Safi oli mukana, tosin tamma söi ruohoa sen aikaa, kun minä pyörin ponin kanssa ympäriinsä ja ämpäriinsä. Mulla oli tunne, etten osaa ajaakaan enää, ja Poni oli hetkittäin aika laiska - pistetään lämpimän ilman, ja uusien kärryjen(tai lähinnä valjaiden) piikkiin. Pyörittiin pellolla ehkä maksimissaan puoli tuntia.

Nämä kärryt, nimettäköön heidät vaikka Valtteri-Valjakkokärryiksi, ovat aivan mahtavat istua! Kun vertaa Ponin koppiksiin, ovat nämä aivan loistavan ihanat, nyt kehtaa körötellä pidempiäkin lenkkejä, kun löytyy pehmustettua ja jousitettua penkkiä! Selkänojalla, tietty ;-)

Hetki kyllä menee, että molemmat, niin kuski kuin ponikin, tottuu uuteen valjastukseen. Ajattelin pyytää hierojaa jossain kohtaa tsekkaamaan ruunan läpi, sen verran vetotapa nyt kuitenkin muuttuu ravivaljastuksesta, että koen sen ihan tarpeelliseksi.

Hetkittäin ruuna oli ihan tosi jees, mutta huomaa kyllä, ettei olla taas vähään aikaan pyöritty edes tuolla pellolla! Mä odotan muuten nyt niiin kovin, että ensi viikolla Poni saa kengät kavioihin. Tuolla kuluu etukaviot aika helposti, ja täytyy välillä miettiä, että miten tuota nyt liikuttaisi. Tallilla odottelee 4kpl kenkiä kokoa 7x0, sekä tuubi rauhoittavaa, ihan varmuudeksi. Meidän kenkääjä kun sanoi, että nuo karvapallo-shettikset osaavat olla ensimmäisellä kengityskerralla vähän... yllättäjiä!

Blogille on muuten ilmestynyt nyt ihan yhtäkkiä pari uutta lukijaa (siis ihan muutamassa päivässä, mikä on outoa!), avatkaahan suunne jos haluatte kuulla jostain tietystä asiasta kirjoitettua postausta! Yritän taas vähän aktivoitua ;-)

Lue lisää

Rentoa fiilistelyä

Olin kolme iltaa putkeen iltavuorossa töissä, joina en minään päivänä käynyt tallilla ollenkaan. Nukuin, ja myös valvoin pitkään - käyn hieman kierroksilla kun pääsen töistä klo 21 (tai 21.30), ja parhaimpana iltana kello oli yli kolmen yöllä, kun vihdoin sain unen päästä kiinni. Onneksi töihin piti raahautua seuraavana päivänä vasta klo 13, joten kello herätti vasta aamupäivällä - monen torkutuksen kautta tottakai! ;-)

Tänään oli vihdoin aamuvuoro, joten töiden jälkene kurvasin RalliRellun nokan kohti tallia, ja vastassa olikin pari paksua harmaata, ja kaksi rennosti nuokkuvaa keski-ikäistä lämppäriä. Tai yksi keski-ikäinen ja yksi seniori?
Poni asutti taas parhaan kaverinsa, herra Heinäpaalin, asuinympäristöä, ja ihmetteli minua ja kameraani sieltä käsin. Suunnitelmissa oli ruuna liikuttaa, mutta laiskuus ja mukavan lämmin ilma ottivat luovutusvoiton. Poni liikkui viimeksi maanantaina kärryjen edessä, mutta pari päivää sitten olivat nuorukaiset (mukaan luettuna Aada) juosseet itsensä hikeen tarhassa, kun Papparainen oli päässyt pihalle syömään vihreää. Yrittiköhän muu lauma kertoa Outille, että "KATO, ME KULUTETAAN NI PÄÄSTÄ MEIÄTKIN SYÖMÄÄN JOOOOOOKO"? ken tietää!

"Lenkkeile keskenäs!"

Poni on vieläkin harmittavan pitkällä talvikarvalla, ja muutamat ovatkin ehkä huomanneet, että olen ilmoittanut Ponin 7.6. oleviin harjoitusvaljakkokisoihin. Jos ei siihen mennessä rueta olemaan kesäpinnalla, pääsee ruuna klipperin terän alle kynittäväksi. Ponilla on vielä kunnon partakin, josta tuo ei oikein näytä nyt haluavan luopua! Äijä mikä äijä.

Safi oli tänään harvinaisen rapsutettavalla tuulella. Heti, kun lähetyin tammaa, tuli otus luokse. Itse olin maassa kyykyssä tamman edessä ja rapsuttelin tamman leukaa/otsaa/korvia. Issiponi nuokkui silmät kiinni edessäni, samalla kun Aada tuhisi pääni takana. Aadan takana Poni taas imuroi vihreää alati kasvavaan mahaansa. Aika pitkän tovin rapsuttelin Safia maassa kyykkien, ja kun nousin ylös oli käveleminen hieman hankalaa! Vanhuus ei tule yksin(mulle pyöritellään töissä silmiä, kun kauhistelen syksyä kun mittariin pamahtaa 20v. Hyi hirmuista)! Täytyy ottaa rollaattori lainaan töistä :-D

Voi elintasomakkara!

Käytiin maanantaina kolmen kuukauden ajotauon jälkeen ajolenkillä Safin kanssa. Matkaa tuli rapiat 3km, ja kaverina oli Outi ja Melex. Lenkki meni parhaiten ikinä tähän mennessä, ravit ja laukat(Safi on oppinut laukkakäskyt ollessa Ponin kärryjen perässä jolkottelemassa, molemmat nostavat laukat samasta käskystä) nousivat pyynnöstä heti, ja jarru pelitti myös yhtä hyvin pelkällä äänellä. Fiilikset olivat aika lailla loistavat! Safi on vaan niiiiiiiiin täydellisyyttä hipova (sittekun se on taas vähän hoikempi niin sitten hän on itse täydellisyys!) kavioeläin, että en voi tarpeeksi kehua. Valtavan hieno varsa <3

En muistakkaan, koska viimeksi olisin ottanut kuvan, jossa koko lauma on näkyvissä!
Tarhan viimeinen "lohko" (näiden hehtaarin kokoinen tarha koostuu kolmesta lohkosta) on lähes kokonaan
tuommoista nuorta koivua täynnä. Ja lauma tietää, mistä portilta saa lähes aina leipää!

Mulla on vaan maailman rakkaimmat rakkausponit <3

Lue lisää

Rentouttava metsälenkki

Mukavan työpäivän jälkeen on vielä mukavampi ottaa tarhasta The Perfect Pony ja tallustaa sen kanssa kohti hiljaista metsää. Kavioeläinkin innostui sitä tahtia, mitä lähemmäs metsää päästiin! Tuttujen uimakuoppien lähellä piti sinne katsella kaihoisasti, saada kaksijalkainen vieressä lupaamaan, että mennään kahlaamaan/syömään vesikasveja takaisintullessa, ja tottakai piti vähän luimia koiralle, joka saa painaa täysillä ohi ihan vapaana.

Safi on kyllä täydellisen täydellinen hevoskaveri! Fiilistelin koko tallusteluajan tuon hevosen rauhallisuutta, sitä, miten sen rauhallisuus tarttuu minuunkin.

Safi tykkää hirmuisesti olla metsässä, ja jos se saisi päättää, tamma luultavasti asuisi myös metässä ja kaveeraisi kaikkien Valpperin villielukoiden kanssa. Voisin helposti kuvitella tuon luonnonlapsen järsimässä jäkälää peurojen kanssa (syökö peurat jäkälää?)! Tasapainoa on helppo parantaa keskellä metsää, vielä, kun tamman oma moottori toimii sitä paremmin, mitä vaikeakulkuisempaa menoa on. Suora tie on mahottoman tylsä tallustaa, metsässä voisi painaa kaasu pohjassa.

Puolisen tuntia hengailtiin metsässä, minä vähän napsin tammasta kuvia sen syödessä ja ihmetellessä. Ihan vapaaksi asti en neitiä päästänyt, jätin köyden Safin mahan päälle, josta ajattelin kerkeäväni ottaa kiinni, jos tuo olisi johonkin päättänyt lähteä. Eipä päättänyt, kiltisti oli luona kokoajan, ja seurasi sinne minnä minäkin. On se vaan täydellinen <3

Kotimatkalla käytiin sitten kahlaamassa ja syömässä vesikasveja. Safi taas kuopi vettä normaaliin tapaansa ja ahtoi lopun aikaa vesikasveja turpaansa, kun mulla ei ollut saappaita mukana, että olisin mennyt veteen seisomaan. Heittelin sitten Epelle keppiä, ja oli koira kyllä ylpeä lahosta kepinpätkästään! Pää ylhäällä kannettiin se loppumatka kotiin asti.
Kotona harmaat muuten pääsivät taas totuttelemaan vihreälle, näiden kahden totutteleminen on aika hyvällä mallilla!

Koitan muuten joku päivä jaksaa olla reipas ja raapustaa ulkoasuohjeet parille tekijälle, pääsisi eroon tästä masentavan talvisesta tekeleestä! En vain ole osannut päättää kahden tekijän välillä, kummalle pistäisin sähköpostia! Vaikea valinta......

Lue lisää

MySeRa match show 4.5.

Pitkä päivä takana, mutta kiva vuoden eka mätsärireissu takanapäin!

Kävin aamulla hakemassa Outin ennen kahdeksaa, ja suunnattiin tallille yhdessä. Aloitettiin päivä reippaasti pyörittämällä hevosille uusi heinäpaali, kun oli lauma taas edellisen paalin imuroinut häviksiin. Pyydystettiin nuoret tarhan perältä, tehtiin peruspuunaukset ja odoteltiin hetki meidän kuskia. Ponit kyytiin ja kohti Mynämäkeä!

Tässä kyseisessä mätsärissä oli kolme eri luokkaa, ensimmäisenä olivat ponit, toisena hevoset, ja kolmantena nuoret (0-3v). Poni oli oletettavasti ensimmäisessä luokassa, ja alkupäässä pareja muitenkin. Meidän parina oli saman värinen kuin Poni toinen shettisruuna, tosin 30cm matalampi ja 300kg painavampi. Pareista arvosteltiin molemmat erikseen, ja jaettiin ruusukkeet, punaisen ruusukkeen sai parikehän "voittaja", ja sinisen ruusukkeen parikehän "häviäjä". Luokkien jälkeen oli sinisten ja punaisten kehä, ja punaisista otettiin kolme luokkavoittajaa, joita ei laitettu mihinkään järjestykseen. Luokkavoittajat pääsivät sitten BIS-kehään, joka oli kaikkien luokkien jälkeen iltapäivällä.

Ponilla oli vaikeuksia seistä kiltisti paikoillaan arvostelun ajan, ruuna vähän hyöri ja pyöri, ja melkein vetäsi palkokasvit nenäänsä, kun yritin raipalla ohjailla takapäätä. Raviin lähdettiin aika lennokkaasti, kuten ylläolevista kuvista näkyy! Kyllä se ihan kiltistikin ravasi ;-)

Ravipätkän jälkeen ruuna malttoi hetken seistä kiltisti paikoillaan, jonka jälkeen me mentiin kehän reunalle odottelemaan, että meidän pari arvosteltiin.

Poni nappasi suureksi ilokseni parikehästä punaisen ruusukkeen, mielestäni Ponin toinen tai kolmas punainen ruusuke! Kuunneltiin arvostelut (laitan molempien otusten arvostelut tuonne alemmas), ja käytiin otattamassa rakennekuvat ruusukkeen kanssa, jonka jälkeen laitettiin Safi ja Poni takaisin traileriin odottelemaan ponien ryhmäkehää(josta melkein myöhästyttiin....) sekä Safin kehää.
Ryhmäkehästä tosiaan melkein myöhästyttiin kun en kuunnellut ilmoituksia yhtään, vaan juttelin vanhojen tallilaisten kanssa kuulumisia, joten punaisten kehään mentiinkin sitten juoksujalkaa. Ryhmäkehästä ei päästy Ponin kanssa enää jatkoon, joten suitset pois ja ruuna Sohvin seuraksi koppiin.

Safin kehää jännitin hirmuisesti etukäteen, mutta tamma yllätti minut aivan totaalisesti! Seisoi kuin tatti paikoillaan korvat tötteröllä ja ihmetteli maailman menoa. Raviakin nähtiin tänään, eikä sikailtu yhtään! Loistava varsa <3

Pessimisti kun olen, jäätiin Safin kanssa jännittyneinä (tai no, minä olin, Safi ei) seuraamaan parin kehää. Sohvin parina oli pienempi 2vuotias varsa, jonka rotua en nyt saa päähäni. Melkein oli samaa väriä kuin Safi!
Tuomari yllätti minut totaalisesti, kun...

... Safikin sai punaisen ruusukkeen! Kovin hymyilytti, itse olisin ollut tyytyväinen siniseenkin, kun Safi käyttäytyi paikan päällä ja varsinkin kehässä niiiin loistavasti, mutta fiilistä paransi kyllä ehdottomasti punainen ruusuke! Mahti varsa, taas!

Hengailtiin hetki kehän lähettyvillä, ja tultiin sitten takaisin punaisten ryhmäkehään, jossa ilmoitettiin luokkavoittajat ja erikoispalkinnon saajat. Suureksi yllätykseksi oltiin Safin kanssa yksi kolmesta luokkavoittajasta, ja lisäksi saatiin erikoispalkinto!

Erikoispalkinnon nimi oli "söpöin issikka" joka keksittiin lennosta, tuomari kun sai kuulemma päättää erikoispalkinnot ihan itse. Kovin tuomari kehui Safin väriä! Saatiin riimunaru ja pieni pussi hevosten nameja, ja luokkavoittajana saatiin iso ruusuke, sekä Horzen tai Hööksin(... heh) lippis. Hymyilytti kovasti!

Luokkavoittajana päästiin siis Safin kanssa pyörimään vielä BIS-kehään, jossa ei sitten enää pärjätty, sen verran hienoja otuksia oli vastassa.

<3

Itse olen mahdottoman tyytyväinen Safin (ja Ponin!) käytökseen, Safi varsinkin yllätti positiivisesti. Tuo otus on kyllä aivan mahtava! En voi kehua tammaa tarpeeksi :-)
Pakattiin ponit autoon ja kävin hakemassa arvostelulappuset, jonka jälkeen ajettiin tallille ja jätettiin nuoriso vanhusten sekaan, laitettiin tavarat paikoilleen ja sieltä kauheassa räntäsateessa kohti Hesburgeria! Nyt teen pientä välikuolemaa, mutta ihan luvan kanssa, jonka tosin annoin ihan itse itselleni :-D oli kyllä kiva päivä, hyvin käyttäytyvät poniinit, ja kakun kruunasi vielä se, että tällä kertaa me jopa pärjättiin jotenkin! Ensmästä kertaa ikinä!!

Ruusukesaalis! Vasemmalla Safin luokkavoittajaruusuke, vaaleanpunaiset ovat
parikehäruusukkeita.

Laittelen vielä arvostelut tänne, jos jotakuta kiinnostaa mitä noista metsänpeikoista sanottiin :-)

PONI

Tyyppi - Melko hyvä tyyppi. Kaunis pää, kauniit silmät.
Runko - Lyhyt kaula, hyvä pyöreä lautanen, melko hyvä runko.
Jalat - Riittävä luusto
Liikkeet - Käynnissä edestä ahdas, takaa levittää. Käynti kiireistä. Ravi  melko tahdikasta.
Muuta - Persoonallinen.

SAFI

Tyyppi - Hyvä tyyppi, sopusuhtainen.
Runko - Hyvä runko, hyvä kaula ja takaosa.
Jalat - Hyvä luusto ja hyväasentoiset jalat.
Liikkeet - Suora, hyvä käynti. Levittää takaa ravissa, muuten hyvä.
Muuta - Vähän pulskassa kunnossa.

Voin allekirjoittaa kyllä jokaisen kohdan arvosteluissa, varsinkin Safin pulskan kunnon! ;-)

Lue lisää

Sometimes dreams do come true

Nämä kaksi pientä ja pyöreää pelastavat päivän kuin päivän. Poni tunkemalla turpansa kiinni naamaan ja puhaltamalla (pahanhajuista) lämmintä ilmaa, Safi olemalla vain läsnä. Näitä en vaihtaisi pois mistään hinnasta. Molemmat tulivat vähän yllättäen elämääni mukaan, Safi varsinkin. Outin lähettämät ensimmäiset viestit koskien tammaa ovat edelleen tallessa vanhassa puhelimessa. Ikinä en olisi uskonut, että tamma meille asti tulisi! Nythän tuo on pyörinyt mukana kohta puolitoista vuotta.

Poni tuli entiselle omistajalleen vuonna 2012 toimittamaan lastenponin virkaa, mutta ei kyseiseen hommaan oikein soveltunutkaan.
Ruunaa aloitin hoitamaan ensimmäisestä päivästä lähtien, ja viime alkutalvena tuo muutti minun nimiini, ja samalla Valpperiin. Tänään viimeksi töissä mietin, että jumanskukka, mullahan on kaksi hevosta! Ponin olemista omani en ole vieläkään oikein sisäistänyt, niin kauan tuo ehti olemaan vain hoitoponi.
Hassua, että ensin kinuu omaa hevosta 18 vuotta, ja sitten niitä onkin yhtäkkiä kaksi.
Lisätään kasaan vielä se, että molemmat olen tuntenut melko nuorestä iästä asti. Safi oli 1,5v kun se minun ja Outin nimiin tuli, Poni oli melkein 2v tullessaan entiselle omistajalleen. Josta tulikin mieleeni, että tuo Paksu-Pasi täyttää kohta 5v! Ja Safi kääntyy virallisesti kolmivuotiaaksi Juhannuksena. 

Tällä nyt ei taas ollut oikein päätä eikä häntää, mutta haittaneeko tuo! Sunnuntaina körötellään Mynämäkeen pyörähtämään vuoden ensimmäisen kerran mätsäriin, saa nähdä miten siellä sujuu! Poni ei tällä hetkellä ole karvassaan kauhean edustava, Safi vasta aloitteli kunnolla karvan pudottamista, joten täällä ollaan kesäpinnalla ehkä jo Juhannuksena! ;-)

Lue lisää