Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

31. tammikuuta 2015

Haastepostaus; 20 faktaa

Sain Heidiltä 20 faktaa -haastepostauksen, joten tässä, kaikista kolmesta karvaisesta lapsestani kuusi faktaa per turpa, olkaapi hyvät!

SAFI

1. Sohvi on väriltään (kuulemma) ruunikonkimo, jota kyllä yhdessä mätsärissä epäiltiin kun tammalta löytyy selästä siima. Jouhia on pitänyt varmaan viimeisen vuoden ajan lähettää geenitutkimuksiin, mutta vielä ei ole saatu aikaiseksi! Ehkä joskus.

2. Mulla ja Outilla on haaveissa astuttaa Safi jossain vaiheessa - tietty kaksi kertaa, että molemmat saavat sitten omat varsat ;-) Neidin luonne (& väri!) ovat meitä molempia miellyttäviä, niin miksei! Voikko tai joku muu vähän harvinaisemman värinen ori, niin hyvä on!

3. Sohvi on tähän asti täysin itsekoulutettu. Kaksi vuotta sitten kun tämä Outin kanssa ostettiin, itse jännitin kovin, että saadaanko tästä kunnon hevoskansalainen. Metsään ei ole taidettu mennä kertaakaan (vielä)!

4. Tämän vuoden (alku)syksyllä Safi lähtee Jenni Kurjelle ratsukoulutukseen. Nyyh.

5. Safilla ei oikeastaan ole mitään omalaatuisia tapoja missään asiassa. Tarhassa ihmisen seura kelpaa aina, usein tuo tulee luokse kun tarhaan menee.

6. Meidän kengittäjä on sanonut, ettei ole nähnyt kellään hevosella niin hyviä kavioita kuin Safilla. Mun pitäisi itse vähän rohkaistua ja uskaltaa niitä itsekin vähän pyöristää, Safi kun vähän tarhassa kuopii, ja etukavioista tulee "neliöt" kun ne kuluvat varpaalta enemmän. Yleensä vuoluissa Safin kavioille ei ole tarvinnut tehdä muuta kuin vähän pyöristää.



PONI

1. Poni on aika hillitty kaveri, harvoin tuo saa mitään sen suurempia hepuleita. Yleensä vähän innostuessaan Poni heittää päätään sivulta sivulle.

2. Ruunan takapolvet oireilevat suht helposti liian raskasta liikuntaa, tosin nyt ne ovat pysyneet oireettomina jo pidemmän aikaa (kopkop). Oikea takapolvi on ollut useammin kipeä, kuin vasen, ja niitä kylmäilenkin aina rankimpien lenkkien jälkeen. Tosin ponin iho ei kestä linimenttejä, ja kylmäpatjojen kääriminen polviin on todettu superhyperhaastavaksi.

3. Poni ei pudota talvikarvaa kunnolla pois, jonka lisäksi ruuna juo muihin lauman hevosiin verrattuna enemmän. Tämän takia otatin ruunasta verikokeet viime syksynä, joista ei löytynyt tuloksia oikein mihinkään, kaikki arvot olivat (muistaakseni) viitearvoissa. Cushingia tuolle olen itse epäillyt, mutta kun otus on iloinen ja pirteä itsensä, niin näillä nyt mennään. Tästä keväästä en vielä tiedä, että klippaanko ruunan heti kun pihattohevosen vain voi, vai yritänkö nyhtää harjaamalla karvaa mahdollisimman paljon irti, ja klippaan sitten myöhemmin keväällä...

4. Ruunalla on edessä 7x0 kengät ja takana 6x0. Hokkeja on 4kpl/kinttu.

5. Ponnyn virallinen nimi aiheuttaa huvitusta missä sitä ikinä kysytäänkään. Puutarhan Basilica ei ole oikein tämmöisen kovanaaman nimi! :-D Ruunan lempinimi oli edelliselle omistajalleen tullessa Pasi, joka vaihtui hyvinkin nopeasti Poniin. Nykyään ruuna on joko Poni, Ponny, Pouni, Pasi-Poni, Paksu-Pasi tai Poni-Perkele.

6. Ponilla ei ole näyttely- eikä ravikilpailuoikeuksia. Paperit löytyy ja puhdas shetlantilainen otus on, mutta virallisiin tsempaloihin tällä ei pääse. Höh.



MILO

1. En ole vieläkään osannut päättää Milon virallista lempinimeä. Varsa on joko Milo-Mukula, Milo, Miltsi tai Minos. Tai Milou!

2. Varsan tämänhetkisen tallipaikan omistaja on saanut kokea sydämentykytyksiä, kun tuo minun varsa on niin pelottava. 12 maissa päivällä varsa heittää kyljelleen maahan muiden torkkuessa ympärillä. Pari kertaa tallinomistaja on katsonut keittiön ikkunasta, että hengittääkö Milo ollenkaan, ja varsaa huudeltuaan on tämä noussut maasta ylös hyvinkin kiukkuisen näköisenä, että oliko ihan pakko herättää?!

3. Joko varsa nukkuu maassa muiden torkkuessa ympärillään, tai sitten heinäkasan päällä niin, että samanikäinen varsakaveri saa nyhtää heinää Milon alta, mutta kun kirjava hoitotäti tulee paikalle, pomppaa varsa hyvinkin reippaasti tieltä pois.

4. Miltsi on yleisesti ottaen aika utelias ja reipas kaveri. Uusi vuolija oli kuitenkin aluksi vähän jännittävä, mutta ensimmäisen kavion vuolun jälkeen muutkin olivat ihan helppoja, ja vuolijakin oli ihan jees tyyppi loppujenlopuksi!

5. Maastossa on kiva käpsytellä menemään, ja yksinkin tämä lähtee mielellään. Kotiinpäin vauhtia saisi olla Miltsin mielestä vain vähän enemmän, kuin mitä allekirjoittanut haluaisi.

6. Miltsi asuu nykyään karsinatallissa, ja naapurikarsinassa on vähän vanhempi shetlantilaisori. Milon ja tämän orin väliseinä on vähän matalampi, ja Miltsi pitääkin leukaansa tosi usein väliseinän päällä, ja hyvin fiksun näköisenä tutkailee tallin menoa otsaharja pystyssä.



Lue lisää

27. tammikuuta 2015

Aada on myynnissä


Lisätietoja ja Outin sähköpostin saa kysymällä multa ensin sähköpostilla, raipew@hotmail.com
Myydään vain osaavaan kotiin aikuiselle, ei lapsille leluksi! Ääreiskiltti tamma, mutta samalla myös todella herkkä.

(aiheeseen liittymättä, Safi ollut meillä tänään 2vuotta!)
Lue lisää

26. tammikuuta 2015

Esittelyssä Ponin uusi sadetakki

Tästä mainospuheesta ei ole maksettu - tulin nopeasta toimituksesta niin hyvälle tuulelle, että päätin tämän kirjoittaa :-)

Olin viime viikolla neljä yötä putkeen töissä, ja toisiksi viimeisenä innostuin etsimään netistä Ponille uutta sadeloimea, pahoja nuo rauhalliset yövuorot, kun on aikaa tämmöiseen! Ponihan on kasvanut vähän ulos tuosta edellisestä, 95cm kokoisesta vuorettomasta sadeloimesta, joten uusi tuli ihan tarpeeseen.
Aikani selailtuani Rain Busterin loimia, löysin Joensuun ravi- ja ratsuvarusteen. Ikinä tuollaisesta kuullutkaan, mutta niin sieltä lähti tilaukseen kahden Racingin biotiinipurkin lisäksi Globuksen 100g high neck -mallinen sadeloimi. Koossa 105cm, joka vähän arvelutti, että onkohan tuo liian iso. 100g vastaa fleeceä, mutta siinä ei ole fleecen huonoja puolia - se ei lyttää karvaa.

Tilasin tosiaan loimen ja biotiinit perjantaiyönä, n. klo 01:32, ja tänään tavarat olivat noudettavissa lähipostista. Aika nopeaa toimintaa, ettenkö sanoisi! Postin kautta suurinpiirtein suoraan siis tallille, ja loimea sovittelemaan. Oli onneksi just eikä melkeen sopivan kokoinen ihan joka suhteessa, eteen jäi hyvin vielä säätövaraakin. Loisto-ostos siis!



Helmakaan ei ole yhtään liian pitkä tälle ponipojalle, loistavan mallinenkin loimi siis! 
Nettiostoksissa tälläisille hätähousuille kuin allekirjoittanut on kidutusta vain yksi asia - tuotetta ei saa heti käsiinsä, vaan sitä joutuu odottamaan. Joensuun ravi- ja ratsuvaruste yllätti kuitenkin positiivisesti supernopealla toimituksellaan, ja teki jo muutenkin mukavasta maanantaista vieläkin mukavamman! 
Lue lisää

18. tammikuuta 2015

Viljarshopin ostokset

Käytiin viikonloppu kyläilemässä Outin kanssa vanhan tallikaverin luona, ja mennessä piipahdettiin Vilharshopissa ostoksilla. Pari kertaa pitänyt ennenkin siellä käydä, mutta nyt vasta päästiin! Viljarillahan on uusi halli myymälänä, suosittelen kaikille! Oli valoisaa ja avaraa, tavaraa oli juuri sopivasti.


Reissun pääostokset - Globukset näyttelysuitset Milolle, kankiohjat näyttelysuitsiin, sekä kouluraippa näyttelykehään.

Luvattiin Outin kanssa ostaa myös tuolle meidän kaverin hevoselle (kimoutuva andalusiasruuna, on se komia!) hokkien kierretappi, otin kotoa tuon oman 10mm, joka on Ponin kenkiin liian iso, ja ostettiin Viljarista 8mm kierretappi. Tänään koitettiin, ja ruunan hokkireikiin menee 10mm kierretappi, joten nyt on mulla sitten kunnon kierretappi Poninkin kenkuleihin!

Suitset ovat tummanruskeat, ja ohjat mustat, mutta ero on niin pieni, että väliäkös tuolla!
Parhaista parhain kierretappi!
Loppukevennyksenä vielä tuo minun terroristiterrieri - Capoa kiinnosti tavaroiden kuvaaminen niin kovin, että kampasin koiruuden turpakarvat suoraksi, ja istuutin sen myös kuvattavaksi. On hän komia!


Lue lisää

14. tammikuuta 2015

Blogihistorian ensimmäinen...

.. tallipäivän tyylinen videopostaus! Ostin pari viikkoa sitten GoPron, joka tuli eilen postiin, joten tänään oli jo pakko kameraa testailla. Käytiin harmaiden ja Aadan sekä tämän vuokraajan kanssa lenkillä, ihan kaikkea en jaksanut kuvailla, ja tuli tästä vähän tylsäkin, mutta täytyy sitä jostain aloittaa! ;-)
Videon lopussa pieni pätkä Milostakin, kun käytiin Miltsin painikaverin ja tämän omistajan kanssa metsässä kävelemässä. Varsa on kotiutunut loistavasti uuteen kotiinsa, ja viihtyy siellä extrahyvin!


Lue lisää

8. tammikuuta 2015

Asioilla on tapana järjestyä

Vähän meinasi mieli vetää taas eilen iltavuorossa synkäksi, kun Outi ja naapurin (n. 2km päässä) orivarsapihaton omistaja olivat soittaneet mulle, tosin huomasin sen vasta pari tuntia jälkeen, kun puhelin oli tunnollisesti kaapissa. Outi oli laittanut viestiä, "hevoset on karanneet, ne on oripihaton luona kaikki. Mitäs jos Milo lähtis talveks pois" noin kärjistettynä. Varsa on nyt pari kertaa tullut aitojen ali, kun sähkö ei kierrä kunnolla näillä keleillä, ja varsahan on tämän hoksannut. Muu lauma sitten lähtenyt orin perään.

No, eikun soittoa Outille että mikä meininki, itselle päälle pienimuotoinen paniikkivitutus, miten ne AINA karkaa silloin kun itse olen töissä?!?!? A I N A. Kertaakaan eivät ole karanneet niin, että olisin itse aamuvuorossa tai vapaalla! Juhannuksena valvoin - Safi karkasi. Pari viikkoa sitten olin yövuorossa - lauma karkasi, tosin ei kauas. Eilen olin iltavuorossa - koko sakki karkasi taas. Olen varma, että noilla on kuudes aisti, ja ne tietää koska en niitä pääse itse pyydystämään.



Outi oli silloin saanut hevoset jo takaisin kotiin, oli kuulemma Ponia ja Miloa talutaessa tullut vastaan täysperävaunullinen tukkirekka, joka oltiin ohitettu varsin mallikelpoisesti. Jotain hyvääkin.

Lupasin soittaa varsan kasvattajalle ja parille muullekin, että jos olisi tilaa yhden mustan verran, mutta kun soitin tuolle kaverille joka mulle Milousta ekana vinkkasikin, oli tämä että no tuot sen tänne! Vähän aikaa puheltiin kasvattajankin kanssa, itse kirosin hevosharrastuksen taas johonkin ja sanoin vaihtavani porkkanan kasvatukseen. Tosin jälkeen päin ajateltuna sekin voi olla liian stressaavaa. Ei ne kuitenkaan kasva.

Joten, Milo (joka muuten oli rikkonut mun rakkausriimun, nyyh) muuttaa huomenna naapurikuntaan samanikäisen shettistammavarsan kanssa samaan tarhaan, on siinä pihassa muutama muukin shetlantilainen. Nyt kun olen päässyt vitutuksen yli, olen tästä aika innoissani. Eniten ehkä innostuttaa se, että Outi ei menetä enää hermoja noihin mun shetlantilaisiin, ja toisena se, että Milou saa ikäistään ja kokoistaan painiseuraa! Kirsikkana kakun päälle, mä pääsen siivoamaan karsinoita! En tiedä miksi mä odotan sitä, nyt kun on ollut vuoden verran siivoamatta yhtääääään karsinaa, rupeaa sitäkin kaipaamaan. Valpperin lauma kun ei oikeastaan yhtään sotke pihattoa. Onneksi, siellä on kunnon kasa olkea, mitä on kyllä ärsyttävä siivota.

Kuperkeikkaa ja sitä rataa.

Simmosta tällä kertaa! Onni on hyvä tukiverkko ja auttavat kädet! Ja hiusväri, jota kuluu paljon kun kärsin ennenaikaisesta harmaantumisesta.
Lue lisää

6. tammikuuta 2015

Lapset leikkii


Vähän hassunmuotonen kuva, piti rajata uudelleen, kun Aada kuseskeli taustalla :-D
Milolla ja Safilla oli tänään painitunti kirpakassa pakkassäässä! Safin kanssa Milo tykkää leikkiä, muiden kanssa en olekaan varsan nähnyt leikkivän oikeastaan kertaakaan. Aada ja Tara on hoitotätejä, Poni ilkeä isoveli ja Safi on kiva leikkikaveri!



Ylläolevat kaksi kuvaa saivat allekirjoittaneen nauramaan vedet silmissä, varsinkin tuo "istumiskuva". Milo siis hyppäsi aavistuksen liian korkealle pystyyn, ja kaatui siitä selälleen. Oli onneksi pehmeä pudotus suoraan lumihankeen! Suurimman kolauksen koki luultavasti varsan ego, sen verran ihmettelevän katseen kera tuli ori mun luokse rapsutuksia kerjäämään :-D raukka!
Meno jatkui kaatumisen jälkeen samalla meiningillä, toista kertaa varsa ei kuitenkaan enää kaatunut.



Nuoren varsan touhuja on mahtavaa seurata! Itsekin kuvatessa naureskelin varsan touhuille, Safia tosin vähän näyttäisi kyllästyttävän. Tosin kyllä tammakin ihan mielellään oli leikissä mukana!


<3
Eilen kävin yksinäni Safin ja Ponin kanssa lenkillä, Safilla oli kärryt ja Poni tuli käsiponina perässä (sivussa). Lenkki oli pituudeltaan n. 30min, mutta sitäkin raskaampi, kun hölkkäiltiin pitkin metsätietä, jota ei oltu aurattu. Hyvin jaksoi, kumpikin!

Tänään lähdetiin porukalla (Outi-Tara, Aada-vuokraaja) maastoon, itse ajoin Safia, ja voi jestas miten paljon energiaa tuolla oli! Suoraan sanottuna ensimmäisen ravi/töltti/laukka pätkän aikana ajattelin, etten yhtään ihmettelisi jos tämä nyt ryöstäisi. Sen verran reippaasti oli menossa muiden perässä, pari kertaa vaikutti siltä, että tamma ottaa ja lähtee muiden ohi. Hyvin kuitenkin loppujenlopuksi kuunteli minua, eikä ryöstänyt, tai edes meinannut. Potkuremmi oli taas pitkästä aikaa varmuuden vuoksi matkassa mukana, kun Safi on aika innokas menijä Taran mukana olessa. Käytiin kääntämässä hiekkakuopilla, ja takaisin kotiin tultiin yhden metsätien kautta, jossa sama reipas meno jatkui. Hikikin tuli!

Meillä on Outin kanssa nyt tarkoituksena saada Safi laihtumaan, tuo on lihonut naurettavan paljon. Alkusyksystä tuo lähtee ratsukoulutukseen, jota ennen on pakko olla hyvässä kunnossa, että jaksaa jotain sitten tehdäkin. Onneksi tuo liikkuu mielellään ja reippaasti - varsinkin kun on islantilaista seuraa mukana!
Lue lisää