Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

30. elokuuta 2015

Irtohypytysmeininkejä (video!)

Otin eilen taas auton kanssa suuunnan kohti Euraa ja Poninpalleroista, luvassa oli tällä kertaa irtohypytystä! Ponin lisäksi kentälle pääsivät taas tuttuun tapaan Eero ja Fiina. On tuo Fiina kyllä ihan uskomaton pieni poni, hyppää jumalattoman hyvin ja uskomattoman suurella innolla! Tästä kuullaan vielä, jollain käyttispuolella, sen takaan! ;-)

Poninpallero pääsi kentälle ensimmäisenä rallittelemaan, ja kerrankin oli ruunassa oikeasti virtaa! Taisi vähän viileämpi ilma, sekä toimiva klippaus reipastaa ruunan mieltä aika reippaasti. Vaikkei tuo klippaus nyt mikään malliesimerkki olekaan, ajaa se silti asiansa täydellisesti.



Poni tosiaan innostui vähän irroittelemaan omaehtoisestikin ennen hyppyjen ottamista, siinä se ruuna laukkaili kenttää edes takaisin välillä pukitellen! Ilo katsoa toisen riemua, varmasti on ruunalla nyt mukavampi olla, kun on edes vähän viileämpi! Ja letkeästi tuo liikkui Poniksi, ei siis ole itseään jumittanut mistään vaikka karvaton osittain onkin.

Otettiin myös ruoka vähän vetoavuksi kujan päähän, ja Seija meinasi saada slaagin, kun luuli Ponin potkaisevan tätä, kun ruuna yritti vain kerjätä ruokaa esittämällä pyörimistemppuaan. Tuo on kyllä ihan uskomattoman perso ruualle, miten joku voi! Ja ihan pikkaisen törkeäkin, kun otetaan ruoka mukaan kuvioihin. Ei Poni konkreettisesti mitään tee, näyttää rumaa naamaa ja yrittää olla kovinkin vakuuttava olemuksellaan!
Ruoka kuitenkin ajoi asiansa motivoijana, ja estekuja ylittyi reippahasti.



Otin muutamista hypyistä pienet videopätkätkin, että saadaan tännekin blogin puolelle liikkuvaa kuvaa, toivottavasti on mieleen! Poni sai jäädä sisälle lepäämään rankan suorituksensa jälkeen, kun muut kaverit pääsivät kentälle hyppäämään. Tuo osaa ottaa karsinaelämästä kyllä kaiken irti, vesikupin reuna on loistava hännänrapsutuspaikka ja pehmeä purupatja mainio alusta ottaa pienet päivätirsat!


linkki videoon

Laitetaan loppuun vielä uusi kuva Ponin laidunkaverista Eerostakin, on se vaan komia kaveri!


Lue lisää

22. elokuuta 2015

Tulevaisuuden suunnitelmat

Pientä pohdintaa näin lauantai-illan ratoksi, väsynyt aamuvuorolainen täällä kirjoittelee, joten tekstin laadusta en mene takuuseen ;-) monet aamuvuorot yhteen putkeen ei ole mun juttu, en voisi kuvitellakkaan tekeväni työtä, jossa olet vaikka viisi päivää töissä, aina vaikka seitsemästä viiteentoista. Huh, en jaksaisi! Tai kai siihenkin tottuisi kun olisi kunnon rytmi, tässä työssä kun sitä ei ole...? Joo mutta aiheeseen!

Mitä meidän syksy ja lähitulevaisuus pitää sisällään?
Poni muuttaa tulevana syksynä, varmaan lokakuun puolella samaan talliin Miltsin kanssa. Pikku hiljaa aloitellaan taas normaali liikutus, ja pyritään siihen, että paksu poniotus liikkuisi noin 4-5 kertaa viikossa. Mulla ei ole moneen, moneen vuoteen ollut tilannetta, että hevoset joita liikutan/omat hevoset asuisivat samalla tallilla, joten nyt kun talleja tulee olemaan vain yksi, pääsen vaikka joka aamuvuoropäivä ja vapaapäivä käymään ruunien luona. Iltavuoropäivinä en yleensä tallilla käy, ellei ole kengitystä tms., erikoisohjelmaa.

Junibackens Madicken, tämän kanssa sai juosta ja lujaa!
Ponille olisi tarkoitus ajaa kuntoa ja saada lihasta läskin tilalle. Eero on pitänyt aika hyvää huolta ruunan kunnosta Ponin personal trainerina näin kesän aikana, mutta mulla on hirveä hinku ajamaan! Tykkään käydä syksyisin ajamassa, kun tiet on mukavan pehmeitä. Toki aloitellaan rauhallisesti, Ponin oikea takapolvi kyllä ilmoittaa aika herkästi jos liikutus on liian rankkaa aluksi. Sitten kun ollaan päästy hyvään kohtaan kunnon kohotuksen/lihaksien saannin suhteen, ei polvikaan enää ilmoita itsestään, vaikka liikutus olisikin paikoittain aika rankkaa. Tulevalla tallilla ei tosin ole niin hyviä maastoja, mitä Valpperissa, mutta eiköhän me pärjätä! Tai pärjätäänhän me, kyllä mä sen tiedän ja olen varma siitä! Poni on tällä hetkellä kengättömänä, kun en nähnyt syytä pitää sitä kengässä laitumella, koska varsinainen liikutus on niin harvoin tapahtuvaa, ja laitumella ei nyt kaviot kamalasti kulu, kun liike tapahtuu pehmeällä pohjalla. Eipähän tule Eeroon taisteluarpia!

Entäs junioriosasto?
Minos täyttää marraskuussa 1,5v jolloin aikaisintaan aloitan ohjasajojutut ja kuolaimiin totuttamiset. Toki ponikohtaisesti edetään, ja voipi helposti olla, että tuo aloittamisajankohta siirtyy ensi vuoden puolelle. Mikään kiire kun meillä ei ole! Safi oli myös puolitoistavuotias, kun sillä aloitettiin ohjasajojutut, ja mielestäni se ikä oli kyseisen hevosen kanssa aika passeli kohta aloittaa ajokoulutus. Minokselle ei kärryjä varmasti perään tule ennen kuin vähän ennen ensi kesää. Pari onnistunutta ajo(kokeilua?) alle ja laitumelle kasvamaan ja miettimään opittuja juttuja. Rauhallisesti edetään kuitenkin, Minoksella kun on emän puolelta suvussaan Furunäsiä, joten tahdon minimoida syyt saada edes pieniä slaageja, ettei vaan ruunan herkkä sielunrauha järky ;-)

Canna's Hocus hurmasi taas kaikki, orivarsa hörisi ja hirnui ihan kamalasti kaikille megamageille jalostusoreille!
Mä olen pyöritellyt päässäni ensikuolainvaihtoehtoja, Safilla ensikuolain oli Sweet Iron kolmipala jonka tamma hyväksyi aika hyvin ja nopeasti. Samaa olen vähän pohtinut Minokselle, itselläni ei ole suorista kuolaimista minkään maailman kokemusta, joten jos jollain lukijalla on heittää kuolainsuosituksia shetlantilaiselle ensikuolaimeksi, saapi vinkata! Pikkumusta tarvitsee myös sitten suitset, tosin mulla on yhdet Ponin vanhat jotka ruuna luultavasti perii nyt sitten ensialkuun, kun suitsijutut tulevat ajankohtaisiksi.

Minos on nyt alle kymmenen kertaa ollut yhden ponin kärryjen hinauksessa, ja homma on sujunut oikein kivasti. Ollaan menty pari pikkupätkää raviakin, eikä ongelmia ole ilmaantunut. Suunnitelmissa olisi siis syksyn mittaan ottaa Minosta aina kun mahdollista (kun apukäsiä on saatavilla!) mukaan Ponin ajolenkeille. Tietenkin rauhallisimmille ensin, eikä kauhean usein, että varsan mielenkiinto lajiin pysyy yllä. Tällä hetkellä maastossa kävellessämme on Miltsi hyvinkin reippaana poikana kävelemässä eteenpäin korvat tötteröllä ihan yksinkin. Kaverin kanssa vielä enempi! Poni on kuitenkin suhteellisen maasto- ja liikennevarma kaveri, joten sekin tekee pikkumustalle oikein hyvää. Tähän mennessä meidän autojen ohitukset ovat menneet onneksi Minoksenkin kanssa aika kivasti. Jonkinlaista pomppimista on ollut ilmassa, mutta mielestäni siinä ei ole ollut mitään pelästymistä taustalla.

Madickenin kanssa näytetään hampaita, tamma niin tarkkaavaisena!
Siinä meidän syksy, saa nähdä miten paljon suunnitelmat sitten (Minoksen) kohdalla muuttuu, ihan varsan mukaan mennään rauhaksiin. Tuon kanssa kun ei tosiaan ole kiire mihinkään, poikanen on niin pienikin, että kasvakoot nyt rauhaksiin :-)

Kuvituskuvina KV-näyttelyn antia! Seija Paanaselle taas suurkiitokset kuvista!
Lue lisää

19. elokuuta 2015

Ponin kesälook




























Poni sai tänään uuden, upean kesälookin! Aluksi klipattiin se Seijan kanssa puoliksi, nauraa räkätettiin upealle jäljelle (eh...) ja oltiin molemmat sitä mieltä, että onneksi Poni ei käy missään ihmisten ilmoilla! Tuli meinaan sen näköistä klippausjälkeä että! Ei taida meikäläisen ammatti mennä vaihtoon, musta ei ammatillista poninklippaajaa saa! :-D
Meidän piti klipata myös persuksiin hieno tähti, mutta se sitten kuitenkin unohtui. Ehkä ihan hyvä, ei siitä ehkä ihan tähteä olisi kuitenkaan tullut, ja lopputulos olisi varmasti ollut jotain ympyrää muistuttavaa. Mutta nyt on Ponilla ainakin mukavan viileää! Aikamoinen karva tuolla kyllä on. Välillä koirantrimmauskone leikkasi hyvinkin helposti ruunan paksua karvaa, mutta kyljissä kyllä huomasi, missä kohtaa olivat viime kevättalvella tehdyt ilmastointiaukot. Niiden kohdalla karva oli meinaan paljon paksumpaa, eikä kone leikannut siitä kohtaa helposti.

Klippauksen jälkeen otettiin voipaketti (mä ostin pessimistinä kilon verran voita, oikeasti sitä ei mennyt kuin tuosta yhdestä pakkauksesta alle puolet... mut olis voinu mennä paljon enemmänkin!) käyttöön, ja hierottiin pihkaisiin kohtiin reilulla kädellä voita. Poni oli kirjaimellisesti rasvaletti! Annettiin voin pehmittää pihkaa hetki, ja suunattiin pihalle pesulle. Ruuna on ottanut laidunlomasta ihan kaiken irti, lomaillut oikein kunnolla! Ja sen oli kyllä näköinenkin!

Mahakarvoille morot! Klippaus onnistui pienellä, hiljaisella
koneella hienosti ilman rauhoitusta.
Aikamoisen likaista vettä ruunasta lähti! Hienosti olen saanut tuon totutettua pesuunkin, kolme vuotta sitten Poniin tutustuessani hyppi se oikein kunnolla pystyyn, jos yritti letkulla ponia pestä. Mutta nyt onnistui päänkin kastaminen suoraan letkulla ilman mitään ongelmia! Sitä ihmettelin eniten, ajattelin että olisi siinä kohtaa tehnyt jotain, mutta ei! Niin pal hianoste oli ruuna koko pesuoperaation ajan.

Pesun jälkeen vielä tallin kautta suihkaisemaan jouhiin selvitysainetta ja sitten ottamaan ruunasta hieno rakennekuva! Poni ei olisi millään jaksanut seistä, vaan yritti kokoajan kääntyä katsomaan minua, kun kökin kuvaa ottamassa. Mutta tuli siitä jotain! Ruuna sai kunnon näyttelypesun, mutta on jo varmaan ihan yhtä likaisen harmaa, kun pääsi laitumelle kuivattelun jälkeen takaisin.

Lopputulos!
Oikean kyljen klippasin itse, sen on näköinenkin! Mutta ajaa asiansa ilmastointiaukkona loistavasti ;-)
Tämän postauksen kuvat ovat puhelinlaatua, kun en jaksanut kameraa raahata mukanani tällä kertaa.
Lue lisää

18. elokuuta 2015

Lisää KV kuvia!

Kansainvälisen shettisnäyttelyn kuvia rupeaa löytymään jo aika hyvin ympäri nettiä, ja nyt olen saanut Minoksestakin parit ihanat kuvat itselleni! Parilta kuvaajalta olen kysellyt, onko Minos eksynyt linssin eteen, mutta kun kisattiin pikkuluokassa lauantaina, ei ruuna monen kameran eteen eksynyt. Mutta nämä kuvat ovat kultaakin kalliimpia muistoja! :-)

© Reetta Ollila
© Reetta Ollila
© Seija Paananen, Miltsi ihmettelee että mitä tuli taas voitettua :-)
© Seija Paananen
© Seija Paananen
© Seija Paananen
Ylläoleva kuva on ehdottomasti lemppari tähän mennessä, mitä näitä Minoksen näyttelykuvia olen nähnyt! On se vaan niin mahdottoman upea, omaa silmää miellyttää ainakin valtavasti! Tai tokihan se oma on aina hienoin, mutta ;-) on se selkeästi muidenkin silmään tosi kivan näköinen mitä vain omaan silmään!

Saa nähdä miten ensi vuonna näyttelyt sujuvat, tällä hetkellä en malttaisi odottaa niitä ollenkaan!
Tulevissa postauksissa tulee varmasti vielä näkymään lisää näitä kuvia, Rosenista ja Pennistä myös varmasti!
Lue lisää

15. elokuuta 2015

Shetlanninponien KV-näyttely

Kauan odotettu (ja pelätty?!) päivä koitti vihdoin tänään! Aamulla starttasi auton nokka kahdeksan pintaan kohti Ypäjää, trailerissa mustat vuotiaat, Minos ja Penni.

Minoksen kehä oli Pennin kehää ennen, ja pikkumustan kanssa samassa kehässä kilpaili kolme muuta ruunaa, Minos oli näistä nuorin. Tuomaristoon kuului kolme tuomaria, Jane Barry Britanniasta, Hollannista oli Stephanie Scheiberlich, ja Suomesta Anna Pajanen.


Minoksen kehä meni nopeasti läpi, kun tosiaan poneja oli sen verran vähän. KV-näyttelyssähän ei jaettu kirjallisia arvosteluita ja I, II ja III palkinnon sijaan ponit palkittiin joko kullalla, hopealla tai pronssilla.

Tuomarit pitivät Miltsistä, ja sijoittivat ponin luokan toiseksi. Pikkumusta sai myös kultaisen ruusukkeen, eli toisin sanoen ykköspalkinnon! Huippufiilis taattu! :-) Ruuna esiintyi myös hienosti, ei hypännyt kertaakaan pystyyn, mitä on nyt viime aikoina rakennearvostelussa vähän harrastanut.
Laitettiin Miltsi traileriin ja painuttiin itse syömään, jonka jälkeen otettiin Penni trailerista ja laitettiin tamma kehäkuntoon. Penni esiintyi hienosti, rakenteen näyttäminen onnistui tosi hyvin!


Penni sai hopeaa, eli IIp., ja oli luokassaan 6/9. Molemmat omistajan kanssa oltiin Pennin tulokseen tyytyväisiä! Penniponi laitettiin myös tässä kohtiin takaisin autoon Miltsin kaveriksi, ja seurattiin tosi kovatasoinen kolmevuotiaiden mustien tammojen kehä, jonka voitto meni Tanskaan todella upealle ponitammalle!

Huomenna jatkuu kehässä juoksentelu, tällä hetkellä tiedossa ainakin kahden aikuisen tamman esittäminen! Jännää!

Mä laittelen lisää kuvia vaikka erilliseen postaukseen, kunhan niitä rupeaa varmasti viikonlopun jälkeen netissä näkymään! Nämä parit ovat nyt tuosta omasta kamerasta napattuja.
Lue lisää

11. elokuuta 2015

Hippoksen kehä 11.8., Ikaalinen

Kello soi tänä aamuna kello 5. Kummasti sitä pääsee sängystä ylös ilman ongelmia tuntia aikaisemmin, mitä normaalisti aamuvuoroon mentäessä, kun luvassa on poninäyttelyt. Ei meinaan kertaakaan tullut torkutettua, vaan heti oltiin iha hereillä! Koira tosin ihmetteli hieman aikaista heräämistä.

Varttia vaille kuusi lähdin ajamaan tallille, kuudelta olin tallilla, ja aikataulusta viisi minuuttia etuajassa 6:25 lähdettiin kohti Ikaalista. Aikataulusta oltiin loppujenlopuksi kuitenkin vähän myöhässä, mutta ilman kiirettä kerettiin kuitenkin mittaukseen ja kehään!

Minos mitattiin tänään virallisesti ensimmäistä kertaa, säkäkorkeus on 92,5cm ja lautaskorkeus 95cm.

Pienen venttailun jälkeen lähdettiin Miltsin kanssa kehään, tuomarina oli Marianna Paavolainen, sama tuomari, kuin siis Mynämäelläkin! Mariannan lisäksi Ikaalisissa tuomaroi Outi Talvi. Liikkeet saatiin hyvin esitettyä, mutta paikallaan seisominen ei oikein tänään luonnistunut - Miltsillä oli vieterit kavioiden alla, ja parit kerrat hypättiin komeasti pystyyn.

Miltsiä ei kiinnosta!
Vakavana mittauksessa - tarkkaa puuhaa!
Saatiin arvostelu heti rakennearvostelun perään, numerorivi kuulosti hirmuisen hyvältä, ja niinhän siinä kävi, että ykköspalkinto meille napsahti! Numerot olivat tasaisesti 7-8,5. Kavioista ruuna sai 6, etukaviot ovat vähän liian pystyt. Laitan kaikki numerot alas, mutta ne kuuluvat myös videolta, jonka Marjut otti, kun tuomari luki arvostelua. Kuvatkin ovat muuten Marjutin käsialaa, kiitos kuuluu siis hänelle!





Minoksen pisteet olivat siis; 8,5/7,5/8/8/7/7/8/8,5/8/8/6.



Näyttelypäivän lopuksi esitin vielä samaisen tamman kuin Mynämäelläkin, Skärgårdens New Rose kantakirjattiin tänään upeasti ykköspalkinnolla! Viidentoistatunnin näyttelypäivän jälkeen on olo aika väsynyt, mutta onnellinen! Lauantaina jatketaan Minoksen ja Pennin kanssa Ypäjällä!




Ylläolevissa kolmessa kuvassa siis Skärgårdens New Rose, mikäs siinä, hitokseen hienoja poneja esittäessä!
Lue lisää

7. elokuuta 2015

Perjantai on Poneilupäivä

Kuten viime postauksessa mainitsinkin, tuli tänään käytyä taas Ponia katsomassa. Viime viikollakin olin perjantaina siellä suunnilla, siitä otsikko ;-)

Tänään ohjelmaan kuului irtohypytystä, kun aijemmilla kerroilla ollaan käyty kruisailemassa pitkin poikin Poni kärryjen edessä ja musta tamma hinauksessa. Aloiteltiin siis kujan rakentamisella, meillä oli puomi, ristikko, pysty ja viimeiseksi okseri. 
Aloitettiin innokkaalla parivuotiaalla, Fiinalla. Jokaisen ponin kohdalla välejä sai rukata uusiksi, joten meidän ajatus käyttää Fiinaa "koeponina" ei oikein onnistunut. Fiina hyppi tosi hienosti, ja väläytteli meille ihan megaupeaa ravia! Voi jestas, miten voi pienestä ponista irrota liikettä! Taisin pari kertaa unohtua tuijottamaan suu auki, kun yksi leijailee. 

Fiinan jälkeen kujaan tuli loikkimaan Poni, josta ei sitten sitä liikettä ihan niin paljon irronnutkaan.. Mutta suotakoon se tälle!



Poni oli aluksi vähän löysä, luultavasti päivän lämpötiloista johtuen. Esteiden ulkopuolella ruuna jaksoi kyllä rallitella pariin kertaan, ja sujuvasti lensi takajalatkin pariin otteeseen, mutta ei kai sitä nyt aina jaksa esteitä hyppiä! 



Muistutettiin Ponia ruokakiposta, joka oli varmuuden vuoksi mukana, ja johan rupesi löytymään ruunastakin vauhtia! Näiden ruunien kanssa ruoka toimii aina hyvänä motivaation tuojana! :-D Parit hyvät, reippaat hypyt vielä kujaan, ja sitten Poni pääsi loppukäyntien jälkeen viileään talliin lepäilemään. Ponin jälkeen kentälle tuli vielä Pounin laidunkaveri Eero väläyttelemään sekin ihan mieletöntä ravia! 
Okseri taisi olla korkeudeltaan n. 50cm (ehkä max 55cm?), pysty ehkä neljänkymmenen sentin tienoilla. Hyvin meni hyppelyt kaikilta poneilta! Kuja jätettiin paikoilleen, joten saa nähdä mitä seuraavalla kerralla keksitään tehdä, lähdetäänkö ajamaan vai tehdäänkö kentällä jotain!

Loppuun vielä yllämainitsemani Fiina (Canna's Finally) 2v ja tamman ravinäyte, sekä Poni 6v ja ruunan ravinäyte. On niissä vähän... eroja? Alimpana ravaa sitten taas Ponin laidunkaveri, Eero 3v (Canna's Erland). Ponilla on aika laadukasta seuraa ollut tänä kesänä, Eerohan on kantakirjattu I palkinnolla, jos vaikka Eero opettaisi Ponillekin, että miten pienet, suloiset shetlanninponit juoksevat kauniisti? Toivossa on hyvä elää, eikö? ;-)




Lue lisää

6. elokuuta 2015

Leppoisaa laidunelämää

Rankan töissä vietetyn (kolme iltavuoroa putkeen ei oo mun juttu!) alkuviikon jälkeen oli taas kiva tänään huristella tallille pikkumustaa moikkaamaan!
Hippoksen kehää silmälläpitäen kävin hakemassa varsan laitumelta talliin, ja harjanvartta siinä ruunan molemmin puolin kopsuttelin maahan ja käytin selässäkin. Samalla syöttäen leipää! Ajatuksena siis, ettei tämä herkkäsielu saisi mitään härslaakia tiistain mittaustilanteessa. Nyt ei Minos reagoinut tähän mitenkään, leivän loputtua palkinnoksi riittivät loistavasti korvan takaa rapsuttelut, samalla, kun harjanvarsi lepäsi sään päällä. Etuhuuli venyi venymistään, mahto kutittaa! Kovin kauaa meidän harjoitukset eivät kestäneet, toistan tämän vielä pari kertaa ennen tiistaita, heräsin (tähänkin) vähän liian myöhään, mutta kyllä tässä vielä kerkiää!

Harjailun ja mittaukseen totuttelun jälkeen nappasin kamerarepun selkään ja tallustettiin takaisin laitumelle, tällä kertaa narun päässä oli huomattavasti reippaampi kaveri, mitä tallille päin tullessa! Mietin siinä irtoavaa kesäkarvaa harjaillessani, että mulla on aika kiva vuotias varsa! Lähtee yksin laitumelta pois muiden jäädessä sinne, maastoon lähdetään yksin ilman ongelmia, ja tallissakin ollaan niin isoa poikaa ihan rauhassa, vaikka muita kavereita ei sisällä olekaan!

Tarkoituksenani oli tälläkin kertaa kun kameraa ulkoilutin nappaista jotain massasta poikkeavaa, mutta kun perässä viipottaa vuotias ja parin kuukauden ikäinen tammavarsa rapsutuksia kerjäämästä, ei kuvien otosta meinaa tulla yhtään mitään. Eikä tullut siis tälläkään kertaa.
Tarkkana ku porkkana, korvakorukin eksynyt matkaan mukaan!

Minos on onnistunut loistavasti jokaisen ponin kesätavoitteessa; hommaa kunnon kesämaha! Onneksi osa tuosta pyöreydestä on "laidunpöhötystä", joka laskeutuu aika nopeasti, kun ovat sisällä parit yöt ennen näyttelyitä. On muuten tämä kääpiö hieman pesun tarpeessa, sen verran on likakerrosta joka puolella ponia päällä! Viikonloppuna pääsee taas onneksi pesulle :-)

Ei kai siinä, huomenna auton nokka taas kohti Euraa, luvassa Ponin ja Eeron irtohypytystä!
Lue lisää