Rautaa alle

Minos sai tänään ekat kengät alle sitten viime syksyn kaviopaise-episodin jälkeen! Meidän luotto kotikengittäjä naputti ruunalle eteen Ponin vanhat 7x0 kengät, ja kyllä muuten kulki ravi sen jälkeen! Huomenna olisi ollut naapurikunnassa Hippoksen näyttelyt, mutta ne jäävät nyt Minoksen osalta väliin. Pikkumusta ei ole tällä hetkellä parhaimmillaan, joten jätetään näyttelykehä suosiolla väliin.

Vajaan parin viikon päästä on Eliittinäyttely, jonne pääsy nyt on päälimmäisenä mielessä. Vaatekriisi on ihan hurja, mutta kai tässä vielä kerkeää?!
Minoksen kengitys sujui muuten ihan hyvissä merkeissä, ilman rauhoitusta tai huulipuristinta. Jännää, mihin kaikkeen paksun, ahneen ruunan saa lahjottua ruualla!
Naulat olivat muuten kakkosen naulat, joten tallin kovalla lattialla ruuna "keikkuu" niiden naulojen varassa. Ulkona ja karsinassa ei haittaa kuitenkaan ole, kun karsinassa on runsas purukuivitus, ja ulkona naulan pää uppoaa maahan. Kovin kauaa tuo ei tallikäytävällä yleensä kuitenkaan seiso :-)

Ponin lähdöstäkin on nyt muutama päivä, ja omat fiilikset ovat yllättävän hyvät. Nyt kun ei ole enää mitään päivämäärää, jota odottaa kauhunsekaisin tuntein itku silmässä, olen rauhassa saanut käsitellä Poni-ikävää. Uudet omistajat ovat ihan huiput, kuulumisia on tullut joka päivä useiden kuvien ja videoiden muodossa. Tekstiä ja ylistyssanoja ruunaa kohtaan unohtamatta!
Tänään oli ollut Ponin eka ratsastustunti. Olivat menneet pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa, kolmikaarista kiemuraura... Vasemmat laukat nousee hienosti, mutta kuten kesälläkin, oikea laukka on vielä vähän voimatonta ja ruuna väsähtää siinä nopeasti.

Sydäntä lämmittää erityisesti se, miten kaikki kunnia ruunan koulutustasosta on suunnattu allekirjoittaneen suuntaan. Paljon töitähän tuon kanssa on tehty ajaen ja ohjasajaen, joten kunnian otan ihan suosiolla vastaan! Kesänmittainen ratsutus oli myös ihan nappisuoritus!

Ikävä tulee olemaan vielä pitkään mukana arjessa, mutta niin kai se aina, kun jostain äärettömän rakkaasta luopuu?

Lue lisää

Ei hyvästi vaan näkemiin

Uusi sivu kääntyi Ponin elämässä, kun valkea ruuna muutti tänään uuteen kotiin. Ikävä ja suru ovat ihan valtavia, mutta uudet omistajat ovat ihan mahtavia tyyppejä. Vaikka ikävä tulee olemaan pitkään vielä mukana, tiedän että Poni sai arvoisensa uuden kodin <3
Tervetullut olen kuulemma jo vaikka heti ensi viikolla ruunaa moikkaamaan, Poni varmaan tähän lisäisi että muista sitten tuoda tullessasi uusia tomaatteja mukana!! Päivällä talliin mennessä hanat aukaisi ihan lopullisesti ylläoleva paperikassi; tallinomistaja oli jättänyt Ponin niiin rakastamia tomaatteja mukaanviemisiksi uuteen kotiin.

Yllämainittu Pena-ystävä ja Poni eilen ruunaa laitumelta hakiessa

Ja eilen, viimeisellä ajolenkillä. Voi Poni, et tiedäkkään miten rakastettu olet <3

Lue lisää

Let me photograph you in this light...

... in case it is the last time.

On se niin mielettömän rakas, ettei sanat riitä. Kolme vuotta ikiomana Ponina, neljä ja puoli vuotta yhteistä matkaa takana.
Monta, monta asiaa yhdessä opittu ja opeteltu, ihan alusta alkaen.

Onneksi matka Ponin luo ei ole mahdoton ja uusi koti on mitä parhain. Ikävä tulee olemaan valtava vielä pitkän ajan päästä. Huominen tuntuu absurdilta ajatukselta enkä oikein ole vielä sisäistänyt tätä. Silti tänäänkin ruunaa viimeistä kertaa laitumelta hakiessa, viimeistä kertaa ajaessa, viimeistä kertaa pestessä piti kyyneileitä pidättää monta kertaa.

Voihan Poni <3

Lue lisää

Mieletön näyttelypäivä!

Nyt on omat fiilikset taas niiiin katossa mahtavan näyttelypäivän jälkeen, että odotellaan koska täältä tiputaan ja kovaa! ;-)

Tänään oli ohjelmistossa Åbo Shetland Show, jonne ensimmäisten suunnitelmien sijaan lähtikin vain Minos, Poni jäi tyytyväisenä laiduntamaan Pena ystävänsä kanssa. Ponin oli siis tarkoitus osallistua helppoon ohjasajoon kanssani, mutta päätin sen jättää kotiin kuitenkin.

Minoksen kanssa kehässä oli toinen kaksivuotias ruuna, tuomarina näyttelykehissä oli hollantilainen G.J. Jaspersson.
Minoksella oli kevyet vieterit kavioiden tilalla, sen verran löytyi joustoa ja pomppubensaa raviradalla, kun kehille päin käveltiin! Parempi näin!

Mulla lyö aivot totaalisen tyhjää loistavan fiiliksen lisäksi, että sen ilman sen kummempia selostuksia mennään suoraan tuloksiin!

Minos sai IIp., oli luokkavoittaja ja luokan paras ruuna. Ryhmäkehissä ei tullut enää menestystä Minokselle, muttei se latistanut fiilistä yhtään, pokaalit menivät ehdottomasti oikeisiin osotteisiin!
Minoksen arvostelu oli seuraavanlainen, tähän mä olen erityisen tyytyväinen:
"Type is okay. Lines could be longer. Strong built and well developed. Good bones. Legs are standing well under the pony. Step is correct and active. Trot is correct and active."
Jee!!! Niiiiin happy pikkuruunan omistaja löytyy täältä, ettei paremmasta tietoa!

Minoksen kehän jälkeen pikkuruuna lähti kotimatkalle yhdessä tallinomistajan kanssa, joka ihanasti lähti meidän kuskiksi.

Minoksen lisäksi esitin ihanan ja upean Rampe-ruunan, jonka esitin myös Ikaalisten rotunäyttelyssä (silloin tuloksena Ip., lkv, luokan paras ruuna, BIS3).
Rampe sai hienosti Ip., oli luokkavoittaja ja luokan paras ruuna. Ryhmäkehiin lähdettiin iloisin mielin, ja sieltä lähdettiin vielä leveämpi hymy huulilla - Rampe oli Champion ori/ruuna!

Minoksen tämän päivän saalis! Ylhäällä vihreä ruusuke on parhaan ruunan palkinto, vasemmalla alhaalla
kakkospalkinto ja oikealla alhaalla ilmeisesti luokkavoittajan virkaa toimittava KV-näyttelyn jäämistöruusuke.

BIS-kehässä käveltiin pitkä tovi Rampen kanssa, mutta enempää menestystä ei ruuna kyseisestä kehästä saanut, mutta mulle ojennettiin parhaan esittäjän palkinto. Tämä palkinto lämmittää mieltä ihan erityisesti! :-)

Valtavan kiva ja menestyksekäs näyttelypäivä takanapäin, huomenna hurrataan ihanan Marjutin ihana Salama voittoon koulukisoissa! Suuret kiitokset kuuluvat myös Marjutille kuvista!

Lue lisää

Maailman Paras Poni

Se se mun Poni on, nimittäin maailman parhain Poni. Ei ole toista samanlaista, ei toista yhtä herttaista, ei toista yhtä suloista, ei toista Ponia. Ainut ja oikea Poni on tämä Basilicaponi. Aika moni voi sen allekirjoittaa!
Tähän kuuluu myös viikonloppuna ruunaa katsomassa olleet ostajaehdokkaat. Poni näytti parastaan, tapitti paikoillaan tallin käytävällä korvat höröllä, hönki katsojien naamaan ja tutki hellästi taskut tomaattien varalta. Sellainen se mun Poni on. Sanoinko jo, että maailman paras?

Viikonlopun vierailijoista löytyi Ponille uudet Ihmiset. Ihmiset jotka ihastuivat ruunaan heti välittömästi, se hurmasi katsojat niiiin kiltillä käytöksellään, liikkeillään kuin sillä, että kun selkään kiipesi kuusivuotias tyttö koeratsastajan jälkeen, hidastui käynnin tahti heti. Poni tietää, kun selässä on pieni kyytiläinen, jolloin täytyy ylittää puomitkin ihan extravarovasti. Maastossa käytiin laukkaamassa suoralla, pihalla tehtiin ravi- ja käyntityöskentelyä. Mentiin sitä pohkeenväistöäkin käynnissä molempiin suuntiin.
Poni sai paljon, paljon kehuja, haleja ja pusuja, samalla kun mä pidätin itkua vieressä. On tuo otus vaan niin mahdottoman rakas, että sydän hajoaa tämän myötä miljoonaan osaan.

Luopumisen tuskaa helpottaa kuitenkin ihanat uudet Ihmiset. Olen kuulemma aina tervetullut Ponia moikkaamaan, ja terveisiä saan luultavasti kuulla usein.

Onneksi tässä on vielä aikaa ennenkuin ruuna uuteen kotiin muuttaa, kerkeän monesti käymään lenkeillä, syöttämään useat tomaatit ja porkkanat ja hönkiä tallikäytävällä lämmintä ilmaa Ponin turpaan samalla, kun se tapittaa isoilla, tummilla silmillään korvat tötteröllä. Koska sellainen se on, maailman paras Poni <3

Lue lisää

Ystäväni Pena

Poni kotiutui lauantaina kesätyöpaikastaan. Pari päivää vajaa kaksi kuukautta hujahti silmien ohi ihan tolkutonta vauhtia, ja lauantaina trailerista peruutti ulos hyvin hoidettu, putipuhdas Pasi-Poni. Mä kriiseilin jo etukäteen että vedänkö kauheat parkumiset heti kun ruunan nään, mutta nämä pari päivää ovat olleet ihan iisejä fiiliksen puolesta. Kriiseilyt siksi, että viikonloppuna ruunaa tulee katsomaan kaksi ostajaehdokasta.
Myynti konkretisoituu päivä päivältä enemmän, mutta eihän sitä nyt ole kiveen hakattu, että tuo edes kaupaksi menee. Ihan mihin tahansa kotiin Poni ei multa nimittäin lähde.

Eilen sunnuntaina kruisailin tallille töiden jälkeen kameran kanssa, nimittäin laitettiin Poni tallinomistajan toisen oriin, Penan, kanssa samalle laitumelle. Pena (Canna's Centurion) on 6 vuotias shetlanninponiori, joka sai nyt Pasi-Ponin laidunkaverikseen. Pojat tulivat heti vallan mainiosti juttuun, Ponia ei olisi taas kiinnostanut uusi kaveri juur yhtään kun tarjolla oli laidunruohoakin. Klassista Ponia :-) kaikki on hyvin kunhan on ruokaa!

Eilen satoi tietty kaatamalla vettä kun laitettiin Poni laitumelle, ja vaikka kamera olikin matkassa mukana, en siihen koskenutkaan. Hetken aikaa seurattiin poikien menoa ja hyvillä mielin jätettiin ponit laitumelle tutustumaan, kun meno näytti siltä ettei tässä tapahdu mitään. Tallinomistaja laittoikin viestiä jo ennenkuin olin kotona, että siellä ne nyt rapsuttelevat toisiaan. Ei kauaa kestänyt!

Tänään ei satanut vettä kaatamalla kun kameran kanssa laitumella pompin, mutta eivät pojat sitten mitään tehneetkään. Kovasti odottelin joskos olisivat innostuneet rapsuttelemaan, mutta eihän se tietty silloin käynyt kun oli katsojia :-) autolla laitumen ohi ajaessani huomasin, että siellä ne pojat nyt sitten rapsuttelevat toisiaan. Ihan huippua, että tulevat noin loistavasti juttuun! Katoksessa on nuokuttu yhdessä päiviäunia ja laidunruoho maistuu ihan rintarinnan syöden.

Kävin "mustalaistenkin" puolella napsimassa parit kuvat, mutta näitä on niin mahdoton kuvata - kaikki kolme tunkevat heti luo rapsutettavaksi, kun laitumen portista astuu sisään. Ylläolevassa kuvassa on tallin kakkoset, arvaatko kumpi on Minos? Itsekin saa välillä tarkkaan katsoa, että tulee oikea musta laitumelta mukaan!

Lue lisää

Kun harrastus muuttaa luonnettaan

Tässä on menty reilu viikko aikamoista vuoristorataa omien fiiliksien ja tuntemusten kanssa. Ensimmäisenä hetkenä paruttu silmiä päästä mykkyrällä sängyn pohjalla ja toisena hetkenä pohdittu tulevaisuutta melko iloisin mielin.
Ei, en ole menettänyt viimeisiä mielenterveyteni rippeitä, vaan tyrkkäsin maailman parhaan Ponin myyntiin. Ihan oikeasti tällä kertaa.

Kyllä, tämä kaikki sotii mun moraalia vastaan enemmän kuin mikään, mutta niiiin monen tutun kanssa puhuttuani ennen myyntipäätöstä, uskon tekeväni oikein. Harrastukset muuttavat luonnettaan, äärimmäisen vaikeita päätöksiä täytyy tehdä vaikka kirpaisee ja kovaa. Ihan uskomattoman kovaa. Paruin pelkkää myyntipäätöstä kolme päivää putkeen, kun vaikka Melexin lopetusta (hoitohevonen kahdeksan vuoden ajan) paruin yhden illan verran.

Poninäyttelymaailman kärpänen on puraissut tätä poniharrastajaa ja pahasti onkin, ja kun Ponilla ei näyttelyoikeuksia ole niin... En uskonut kaksi vuotta sitten Minosta ostaessani hurahtavani tähän ihan näin pahasti.

Poni on mun ensimmäinen ikioma poni. Sillä tulee aina olemaan erityinen paikka mun sydämessä (huh kun tulee diippiä tekstiä!). Voin sanoa valehtelematta yhtään, että minä olen opettanut sille kaiken sen tällä hetkellä osaavan. Okei, paitsi ratsastusjuttuja, mutta ajojuttujen myötä uskon niiden olleen ruunalle äärimmäisen helppoja juttuja oppia.
En uskonut vielä vuosi sitten osaavani opettaa sille pohkeenväistöjä ohjasajaen, mutta niin se vaan menee väistöt ravissa ja käynnissä. Se kulkee hetkittäin peräänannossa, liikkuu mahdottoman hienosti kärryjen edessä, lisää ravia niin, että sen tuntee kärryille asti, kun liike lähtee takaa. En muista ainuttakaan ajolenkkiä, jolta en olisi palannut hymy huulilla. Kevättalven Poni oli parempi ajaa kuin koskaan ennen. Ruunamaisen laiska ehkä hiukan joo, mutta mielettömän hyvä ajaa silti.

Puhumattakaan muutenkaan ruunan luonteesta. Harmiton kaveri ihan kaikin puolin, kaikessa toiminnassa.  Tämän kanssa onnistuu pesemiset, kengitykset, kuskaamiset... mitä mieleen tuleekin, Poni on viilipytty kaikessa :-) ja kun joskus tämä innostuu, on sitä vain hauskaa seurata.

Maailman parhain Poni, jonka myyntipäätös ei ollut helppo, ei lähelläkään. Etsinnässä on Ponille oikea koti, eikä tämän myynnillä ole kiire. Ihan kenelle tahansa tämä ei lähde pihan perälle tarhaan seisomaan, Poni tykkää liikkua ja käydä lenkeillä!

Lue lisää