Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

29. syyskuuta 2016

Lisää Laatuponikuvia



Aloitetaan tämä kuvapainotteinen postaus heti kättelyssä kahdella melkein samanlaisella kuvalla! En osannut päättää kumpi on kivempi, joten laitetaan näytille kummatkin, problem solved!

Minos tosiaan aloitti lauantapäivän, joten se ei kovin monen kuvaajan linssin eteen tästä syystä eksynyt. Nämä muutamat kuvat irtohypytyksestä ovat kuitenkin mukavia muistoja, kun itse katsoi vain ponin takapäätä tai juoksi ruunan vierellä. Vähän ylimääräistä mahaa sillä on, mutta eiköhän se tässä tulevan talven aikana sula edes hiukan pois. Toivottavasti edes!

Ajokoulutus on siinä mallilla, että ohjasajo sujuu suht kivasti, kunhan päästään pihalta pois. Alkuihmettelyjen jälkeen pikkuruuna yhtäkkiä muistaakin osaavansa ohjasotteet jo, ja kulkee metsäteitä reippain askelin ekana. Käynnistä raviin ja toisinpäin siirtymiset sujuvat kivasti, kun äänikomennot ovat näyttelykinkereiden takia hyvinkin tuttuja. Hienosti ruuna myös pysähtyy ja malttaa toisinaan seistäkin ihan kauniisti paikoillaan.


Kärryjä ei ruunan perässä ole kiinni asti vielä kertaakaan ollut, mutta kerran tai pari on ruuna aisojen välissä seissyt ihan rennosti oleskellen. Mulla on ostoslistalla vielä potkuremmi, ilman sitä ei tätä tyyppiä valjasteta kärryjen eteen. Kiire ei tässä tosiaan mihinkään ole, mutta jos ottaisi tavotteeksi saada ruuna kärryjen eteen vielä tämän vuoden puolella?!

© Sallis Lindqvist
© Leena Kahisaari
Minoksen kenkä-asiat on vielä tulevan talven kannalta vähän auki. Ruunallahan on vasemmassa etusessa nyt hieman irtoseinämää, joten jos lumien tulo venähtää ihan hirveän pitkäksi, voi olla että talvi mennään aika pitkälle edestä kengässä. Seuraava kengitys ajoittuu lokakuun loppuun, joten pahimmat vesikelit on silloin vielä edessä, joten seuraavalla kengityskerralla pikkuruuna luultavasti saa ainakin vielä kengät etukinttuihin. Jos ihan omat tällä kertaa, nyt mennään Ponilta perityillä!

Takaa en Minosta vielä haluaisi kengittää, vaikkei tämä mitään potkiatyyppiä olekaan, mutta luultavasti marraskuussa muuttava Illu (jep, nyt näyttää huolestuttavasti siltä, että Illusiasta jää Illu, hups!) saa kuitenkin vielä miettimään tarvetta takakengille. Saas nyt nähä! 
Lue lisää

25. syyskuuta 2016

Laatuponikilpailut 2016


Eilinen lauantaiaamu alkoi reippaasti klo 04:00 kun herätyskello pärähti soimaan. Kolmen tunnin yöunet ei kuitenkaan heti herättyä kauheasti tuntunut, kun oli lähtö Hämeenlinnaan "laatareihin"!

Koukkasin paikalliselta Nesteeltä Marjutin mukaan apukäsiksi ja reippaasti ennen kuutta oli Minos pakattu autoon mukaan ja lähdetty ajelemaan kohti määränpäätä. Jännitti!

Aulangon ratsutilan upeissa maisemissa oltiin hyvissä ajoin, hyvin kerkesi Minoksen verkata irtohypytykseen, kun aloitettiin lauantaipäivä numerolla yksi. Marjutin piti mua vähän komentaa rauhoittumaan, kun meinasi jännitys ihan kaataa allekirjoittaneen kupin nurin, Minos oli ihan cool ja pomppi vain kerran ravipätkällä, kun näkökenttään ilmestyi märkää hiekkaa. Iik!


Irtohypytys ja askellajikoe sujuivat silleen ihan kivasti. Kujan päässä oleva esterykelmä vähän tappoi vauhtia kujassa, mutta mä olen silti tosi tyytyväinen pikkuruunan suoritukseen! Minos antoi kiltisti kiinni aina kujan päässä, josta tulin sen sitten noutamaan ja viemään uudelleen kujaan.

Irtohypytystuomarit olivat Irina Kokko ja Salla Varenti. Minoksesta meinattiin seuraavaa:

HYPPYTEKNIIKKA - Tarkkajalkainen poni. Saisi ponnistaa terävämmin. Pisteet 7.0
KAPASITEETTI - Esittää tänään melko hyvää kapasiteettia. Pisteet 7.2
YLEISVAIKUTELMA (luonne ja kehitysnäkymät) - Urheilullisen oloinen poni, jonka eteenpäinpyrkimys tänään vaihtelee. Pisteet 7.0


Minoksella oli tukka kokeilumielessä vain yhdellä puolella. Rotunäyttelyihin laitetaan kuitenkin jatkossa turvallisesti molemmin puolin!
Askellajituomareina olivat Anne-Mari Pehkonen ja Osmo Metsälä.

KÄYNTI - Puhdas, tahdikas, saisi olla irtonaisempi lavoista. Pisteet 7.5
RAVI - Tarmokas, melko aktiivinen. Hyvä työnto takaa. Lavat saisi olla irtonaisemmat. Pisteet 7,8
LAUKKA - Energinen, puhdas, melko pyörivä. Ajoittain hieman kiireistä. Pisteet 7,8

Irtohypytyksen jälkeen laitettiin Minos traileriin syömään heinää, tuettiin kanttiinia ja katsottiin muita kaksivuotiaita shettiksiä irtohypytyskujassa. Tunnin istuskelun jälkeen napattiin Minos pois trailerista, vähän puunattiin ja suunnattiin rakennearvosteluun.

Rakennearvostelussa tuomareina olivat Camilla Simonsén ja Marjo Sutinen.

TYYPPI - Hyvä rotuleima. Saisi olla suurilinjaisempi. Pisteet 7,5
PÄÄ JA KAULA - Ilmeikäs pää. Hyväas.(?) kaula. Pisteet 8
YLÄLINJA - Lihaksikas. Pisteet 7,5
ETUOSA - Pitkä lapa. Lyhyt selkä. Pisteet 7
TAKAOSA - Luisu lautanen. Pisteet 7
ETUJALAT JA LIIKKEIDEN SÄÄNNÖLLISYYS - Riittävä luusto. Ahdas edestä. Pisteet 7
TAKAJALAT JA LIIKKEIDEN SÄÄNNÖLLISYYS - Riittävä luusto. Kiverä kinner. Pisteet 7
KÄYNTILIIKKEET - Tarmokas. Matkaavoittava. Pisteet 8
RAVILIIKKEET - Jäntevä. Saisi olla lennokkaampaa. Pisteet 7,5
YLEISVAIKUTELMA - Energisesti liikkuva poni. Pisteet 7,5



Minoksen rakennepisteiden keskiarvo oli kaksivuotiaiden shettisten toisiksi paras! Tämä lämmitti mieltä jotenkin erityisen paljon! :-D

Palkintojenjaossa tönötettiin kentän keskellä, Minos sijoittui lopulta kaksivuotiaiden luokassa 15/23. Vaikka lopputulos olikin puolivälin toisella puolen, ei se tunnelmaa latistanut yhtään! Mä olen tosi tyytyväinen arvosteluun ja ruunan käytökseen, tämän kanssa on niiiin helppo matkustaa!

Kiitokset Marjutille matkaseurasta ja avusta, Aulangon ratsutilalle upeista tiloista ja Suomen Welshyhdistykselle järjestämisestä!
Kaikki kuvat ovat Marjutin ottamia, tänks!

<3
Lue lisää

18. syyskuuta 2016

Pikkuinen pikkusisko



Eli minun pieni Illusia!
Ajoin eilen Canna's tallille pikkuneitiä kuvaamaan, ja ihan hirmuisesti tuo olikin parissa kuukaudessa kasvanut. Vielä pitäisi malttaa parin kuukauden ajan, jonka jälkeen saan tamman kotiin. Tai eihän se kotiinkotiin mulle tule, vaan Minoksen kanssa samalle tallille.

Illusian kuvaaminen ei ollutkaan mikään ihan helppo juttu. Sen lisäksi että ympärillä pyöri neljä muuta varsaa, oli Illusia heti haistelemassa ja rapsutuksia kerjäämässä, kun kyykkyyn ehti mennä. Hirmu herttainen tämä tyyppi on pitkine parta- ja korvakarvoineen, mä olen niiiin rakastunut tähän <3 ja katsokaa tota päätä! Ihan mielettömän kaunis! Minoksellakin on tosi kaunis pää, mutta pikkusiskolla on vielä kauniimpi!

Etupää on vähän kuopassa, joten takakorkeutta ei ihan näin paljoa sentää löydy - ikää 4kk.
Takana kurkkii Canna's Isabelle. Ihanat tytöt!

Pitkät pari kuukautta siis vielä varrottavana, mutta onneksi on puuhaa! Isoveli-Minoksen kanssa lähdetään nyt 24.9. eli ensi viikon lauantaina Hämeenlinnaan laatuponikilpailuihin! Hirmuisesti jännittää kyseiset tsempalot, kun näyttelyitä en enää samalla tavalla jännitä, mitä vuosi sitten, mutta laatarit ovatkin ihan oma juttunsa... Ääks!
Lokakuun lopulla on vielä yhdet rotunäyttelyt Loimaalla, johon pikkuruuna suuntaa luultavasti myös. Mukavasti puuhaa siis nyt syksyllä!

Furunäs Menuette, Minoksen ja Illusian mielettömän kaunis emä!
1v Canna's Hasselhoff näyttää, miten ravataan! Tämä ruuna on muuten myynnissä!
Lue lisää

13. syyskuuta 2016

Shetlanninponien Eliittinäyttely 2016

Pikkuhiljaa rupeaa viikonlopun menestys uppoamaan järkeen oikeen kunnolla -  lähdettiin hakemaan hienoa Eliittinäyttelyruusuketta, mutta kotiinviemisinä olikin sitten vähän enemmän tavaraa!

Aamu alkoi kello 4:45 kun puhelin pärähti soimaan, puoli kuudelta lähdin ajamaan tallille kun en malttanut olla kotona enää kauempaa. Minokselta ponnarit pois tukasta ja ponien pakkaus trailereihin, ja matka Kangasalle alkoi puoli seitsemän pintaan. Tämä reissu oli mun eka ponienkuskausreissu, kun sain siskon kaverilta kopin vuokralle. Jännitti jo ihan pelkkä ajomatkakin, mutta tallinomistajan perässä oli hyvä körötellä! Meidän mukana lähti siis kolme ponia, Minos ja ruunan kaksi tarha- ja tallikaveria; 2v Penni ja 8v Rosen. 

Ajomatka sujui hyvin, ja pelipaikallakin oltiin ihan hyvissä ajoin. Näyttelypaikkana toimi valtavan suuri ruohopelto, joten näin ensikertalaisenkin oli hyvä ja helppo parkkeerata yhdistelmä isolla alueella. 
Minoksen kanssa samassa luokassa piti olla kaksi muuta oria/ruunaa, mutta ne olivat peruuttaneet tulonsa, joten Minos oli ainut laatuaan luokassaan. 

Tuomarina Eliittinäyttelyssä oli Shetlannin saarilta tullut Irvine Burgess. Eliittinäyttelyssä ei jaeta ykkös, kakkos tai kolmospalkintoja, vaan ensimmäiseksi tullut kruunataan luokkavoittajaksi, ja loput sijoittuvat luokassa sitten tuomarin mielen mukaisesti. Hieno ja valtavan iso juttu on jo se, että ylipäätään mun pieni ruunani sai kutsun Eliittinäyttelyyn! 


Minos esiintyi hienosti, oli ehkä aavistuksen verran vaisu, joten mitään ruunan omintakeisia loikkia ei nyt nähty. Minoksellahan on etujaloissa kengät, joten musta tuntui että ruuna vähän varoi nurmipohjaa kun liikkeitä näytettiin. Tuomari kehui palkintoa tuodessaan, että Minos on "lovely condition". Pikkuruuna sai "kaulahuivin" kaulaansa ja ruusukkeen riimuunsa kiinni, ja lahjakassi kädessä hurskautettiin kuvattavaksi. Helppo luokkavoitto siis tuli, mutta luokkavoitto on aina luokkavoitto! Minos on hienossa kasvuvaiheessa, ehkä vähän liikaa on ruunamahaa tässä kesän mittaan kertynyt, mutta annettakoon se anteeksi ;-)

<3
Annoin Minoksen tallinomistajan pidettäväksi, ja otin seuraavan esitettävän käsiini, nimittäin Minoksen parhaan kaverin Pennin. 
Penni esiintyi ihan valtavan hienosti ja edukseen, ja siinä liikkeitä esittäessä huomasin itsekin, miten se voimalla työntää liikettä takaa eteen. Tallinomistaja (ja Pennin omistaja) kehui kehän jälkeen, että se liikkui ihan valtavan hienosti! Penni sijoittui luokassaan 5/6, mutta se ei tunnelmaa latistanut, kun sen verran hienosti nuori tamma esiintyi. 
Tässä kohtaa lykättiin nuoriso takaisin trailereihin, ja aloitettiin parin tunnin tauko ennen seuraavaa kehää, nimittäin Rosenin tammakehää!


Luokkavoittajan palkinnot Rosenia koristamassa

Koen itseni ihan valtavan onnekkaaksi, kun saan Rosenin kaltaisten valtavan hienojen ponien kanssa juosta näyttelykehissä. Viime vuonna tehtiin eka yhteinen esiintyminen, ja silloin tuloksena oli mm. Mynämäellä BIS1 ja Ikaalisissa kantakirjaus ykköspalkinnolla. Rosen on rakenteensa lisäksi luonteeltaan valtavan hieno tamma! Minoksen muuttaessa nykyiselle tallipaikalle lähes kaksi vuotta sitten, otti Rosen pikkuorin suojelukseensa. 

8-9vuotiaiden tammojen luokassa oli kahdeksan tammaa, mukaanlukien siis Rosen. Kyllä jännitti taas tämäkin esittäminen, mutta niin vaan siinä kävi, että Rosen nostettiin kärkeen ja näinollen kruunattiin luokkavoittajaksi! Toinen toistaan hienompia tammoja oli tämä luokka täynnä, joten Rosenin luokkavoitto oli ihan tosi mahtava juttu!



BIS-kruunaus! 
Tammaluokan jälkeen odoteltiin hetki, jonka jälkeen menin kehään 4v ruunan, Rampen kanssa. Rampen kanssa on tänä vuonna pärjätty hienosti näyttelyissä, Ikaalisissa BIS3 (josta mulle eka parhaan esittäjän palkinto) ja Turussa Champion ori/ruuna (josta toinen parhaan esittäjän palkinto mulle). Rampe esiintyi hienosti ja liikkui tosi hyvin, mutta sijoittui luokassaan 3/6. Tyytyväisiä oltiin silti kaikki omistajasta lähtien, ihan jo siksi, että on saatu kutsu Eliittinäyttelyyn! 

Taas alkoi hetken odottelu ja jännäys, kun iltapäivällä oli vieä BIS-kehä, johon suunnattiin Rosenin ja Minoksen kanssa. Itse olin Rosenin narun päässä, ja Marjut otti Minoksen viereensä loikkimaan. Kiitos Marjut! 
BIS-kehässä allekirjoittanutta jännitti melkoisesti, kun Rosen otettiin kehän keskelle kolmen muun ponin kanssa. Ensin palkittiin BIS3 (Springfield Gisela) ja BIS2 (Usvaniityn June) ja kun jäljelle jäätiin me Rosenin kanssa kera oriluokan voittanut ori, oli hyvä kun hengittää pystyi! Nyt tätä kirjottaessakin rupeaa jännittämään! :-D 
Rosen hoiti homman ihan valtavan hienosti kotiin, ja tamma nappasi BIS1 voiton itselleen! Syystäkin, ihan valtavan hieno tamma se on. Ei ollut hymyssä paljon pidättämistä, kun napattiin voittokuvat. Kunniakierroksellakaan ei jalkojen särky enää paljoa painanut ;-)




Koska Rosen oli BIS nyt Eliittinäyttelyssä, pääsi se vielä osallistumaan Eliittien Eliitti kehään, johon siis kutsutaan kaikki aikaisempien vuosien Eliittien Eliitti tittelin itselleen voittaneet ponit. Rosenin kanssa kehässä oli kaksi muuta ponia, ori ja ruuna. 

Rosen nappasi tästäkin kehästä voiton kotiin, ollen siis loppuviimeksi luokkavoittaja, BIS1 ja Eliittien Eliitti 2016! Ihan valtavan upea ja mieletön saavutus!!! En voi tarpeeksi ilakoida tätä, ja vaikkei oma poni olekaan kyseessä, olen ihan äärettömän iloinen tästä!




Kotona olin sunnuntai-illalla vasta yhdentoista jälkeen, joten pitkä päivä oli kyseessä. Maanantaina menin tietty aamuksi töihin, jossa olinkin aika koomassa koko päivän. Rankkaa tää näyttelytoiminta! Nyt on vielä vajaan parin viikon päästä Minoksen kanssa Laatuponikilpailut (ääks!) ja lokakuun lopulla Loimaan rotunäyttelyt. Sitten onkin taputeltu tämän vuoden näyttelyt kasaan, ja voi jäädä innolla odottamaan ensi vuoden koitoksia!


<3
Valtavan suuret kiitokset Laura Taimiojalle ihan mielettömän upeista kuvista, allekirjoittanut ehkä nyyhkäisi kerran tai pari, kun nämä näki! Ihania muistoja, ihanasta päivästä! 
Lue lisää

9. syyskuuta 2016

Ponia moikkaamassa

Tiistaina kirjaimellisesti kiskoin Ponin kärryt isäni peräkärryn kyytiin (niippal kätevä mä olen!) ja keskiviikkona huristelin navigaattorin varassa ensin katsomaan kaverini islanninhevosta, jonka jälkeen ajoin Ponin uudelle kotitallille. Vähän meinasi silmäkulma siinä ajaessa kostua, liekö johtunut auringonpaisteesta?!

Uusi talli löytyi helposti, ja heti oli tervetullut ja lämmin fiilis. Ihana paikka!
Ruunan uusi omistaja oli hakemassa Ponia tarhasta, ja ihan välittömästi kun ruunan näin, alkoi itkeminen. Olin etukäteen ajatellut, ettei tässä nyt enää mitää hätää, mutta itkureaktio tuli kyllä ihan puskista. Onneksi on ihanat, uudet ymmärtäväiset omistajat kuitenkin! Jo ihan siksi, että olen koska vain tervetullut ruunaa uudestaankin moikkaamaan.



Vietiin Poni karsinaansa, jossa syötiin tietty heti tuliaistomaatit. Omistaja kertoi, että espanjalaiset miniluumutomaatit ei Ponille kelpaa (ruunan nimi on muuten nykyään Basilika, pakko myöntää että tää oli aika kova kolaus!), mutta suomalaiset tomaatit upposivat parempiin suihin ihan alta aikayksikön. Ihme kranttu, MSM-biotiinijauhe ei kuulemma myöskään ruoan seassa kelpaa, kun ei ole siihen tottunut. Herkkä on tämän ponin makuaisti!

Varustin ruunan ja valjastin kärryjen eteen, ja ihanassa auringonlaskussa suunnattiin kentälle pyörimään. Niin ihanan herkkä ja reipas ja kuuliainen se oli ajaa, mitä muistinkin. Pitkään aikaan en ole kentällä ajaen pyörinyt, joten kummempia ei tehty, ympyröitä sinne tänne ja laukkaa hurjana ympäri kenttää.



Itku silmässä sanoin ruunalle taas heipat, ja lähdin uuden haasteen pariin - peräkärryn peruuttamiseen! Olin liikkeellä isäni autolla, enkä ole ikinä peruuttanut yhdistelmää edes kymmentä senttiä. Linkussahan se oli ihan jatkuvasti, mutta nokkelana flikkana hyppäsin aina autosta pois ja käsin siirsin peräkärryä ja taas peruutin vähän matkaa... Hohhoi :-D hätä keinot keksii!

Näillä taidoilla onkin hyvä sunnuntaina lähteä ajamaan ekaa kertaa traileria, kun suunnataan Eliittinäyttelyyn Kangasalle! Ajotaitoa muuten kyllä löytyy, mutta toi yhdistelmän peruuttaminen on aivan hepreaa mulle. Onneksi auttavia käsiä kuitenkin löytyy varmasti!
Lue lisää

3. syyskuuta 2016

Illusia, Ikke, Illu, Iltsu, Isla, Ilpo...

... ja mitä muita näitä nyt on tässä tullut pyöriteltyä mielessä, Minoksen pikkusiskon kutsumanimeä siis!
Sain Illusian kasvattajalta tänään uusia kuvia varsasta (viimeisimmät kuvat on napattu heinäkuun loppupuolella), ja voi jumpe miten paljon ponilapset kasvavat reilussa kuukaudessa!

Canna's Illusia ja Canna's Icarus sekä Canna's Isacin takapää!

Illusia on kuulemma ihan mielettömän rohkea varsa. Tätä on kuulemma melkein mahdotonta kuvata yksin, kun tyyppi viihtyy ihmisen luona niiin hyvin! Jännää päästä parin kuukauden kuluttua tutustumaan Iltsuun ihan kunnolla, puolisisarukset vaikuttavat nyt jo ihan erilaisilta luonteeltaan!

Illusia, Icarus ja Isac
Sanomattakin lienee aika selvää, että tuleva omistaja on täällä sydämenkuvat silmissä?! Huomaan yhä useammin toivovani, että marraskuu olisi täällä ja vähän pian myös! Toisaalta, nautitaan nyt tästä syksystä, kyllä sitä räntäsadetta taas riittää varmasti pitkälle alkuvuoteenkin!

Kuvista kaunis kiitos Seijalle, kannattaa muuten tykätä Canna's tallin facebooksivuista, sieltä näkee kätevästi myytävät ponit, mm. vuotiaat ruunat Canna's Hocuksen ja Canna's Hasselhoffin!


Lue lisää