Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

4. kesäkuuta 2017

Rotunäyttelyt Savijärvi 28.5.

Vihdoin ja viimein selostusta viikon takaisesta Savijärven näyttelystä! Odottelin viikon verran, että nettiin asti päätyi kuvia Islasta ja Minoksesta - postaukset kun ovat paljon mukavampia lukea kun siellä edes muutama asiaan kuuluva kuva on :)

Lähdettiin hyvän ystäväni kanssa sunnuntai aamulla kymmenen pintaan kohti Savijärveä, itse olin lähtenyt kotoa kohti tallia jo varttia vaille yhdeksän. Tehtiin reissut molempiin suuntiin yhden pysähdyksen taktiikalla (eikun joo, takaisin tullessa pysähdyttiin kahdesti - ekalla syömään ja tokalla tankkaamaan, en meinaan uskaltanut ekalla stopilla yrittää päästä tankkaamaan yhdistelmällä!), ja matkoihin hurahti helposti kolmisen tuntia per suunta. Kotimatkan loppupuolella rupesi jo hiukan tympimään koko ajaminen, olen ajanut erittäin vähän yhdistelmää, joten 80km/h rupeaa tökkimään jossain kohtaa. Onneksi oli hyvä matkaseura! Ja kiltisti matkustavat ponit, ennenkaikkea.

Takaisin itse näyttelyyn, eikä vaan matkaan! Savijärven kartano oli ihan uusi paikka mulle, ja muuten tykkäsin paikasta näyttelypaikkana tosi paljon. Parkkipaikka oli vaan ihan onnettoman pieni, mutta onnekseni oli meidän paikalta lähtiessä sen verran muitakin lähtenyt, että kopin peruuttaminen uudellekin kuskille oli helppoa. Shettisihmiset ovat kuitenkin avuliasta porukkaa, ja apua pyytämällä olisin sitä varmasti saanut.

Minoksen ja Islan luokissa oli kummassakin kolme ponia, mukaanluettuna Isla ja Minos.
Ekana oli Isla, tamma käyttäytyi hienosti ja jaksoi seistä tuomarinkin edessä tosi kauniisti! Jäätiin sijalle 3/3 ja saatiin kakkospalkinto. Itseäni ei harmita sijoitus ja kakkospalkinto tippaakaan, Isla sai pointsit hyvästä käytöksestä ja tiukalta tuomarilta kivasta arvostelusta!

Tuomarina suomalainen Tuula Pyöriä:
Hyvä rotu- ja tammaleima. Erittäin ilmeikäs pää, pitkä kaula. Hyväasentoinen lapa ja hyvä syvyys. Pieni takaosa. Riittävä luusto, pystyt kaviot, epävakaa kinner. Tarmokkaat käynti- ja raviliikkeet.

©eläinkuvaus.fi klikkaa kuvaa suuremmaksi!
Islan esiintymisen jälkeen lykättiin nuori tamma traileriin ja napattiin Minos ulos.
Minoksenkin kanssa kehässä oli siis kolme kolmivuotiasta ruunaa - kerrankin niin, ettei joukossa ollut yhtään oria!

Minos sai myös kakkospalkinnon ja sijoittui luokassaan 2/3., mutta ruunankin arvosteluun olen enemmän kuin tyytyväinen!

Ryhdikäs, hyvä rotuleima. Saisi olla suurilinjaisempi. Erittäin ilmeikäs pää. Hyvänmuotoinen kaula, pitkä lapa, hyvä syvyys, pyöreä lautanen. Riittävä luusto. Suorat liikkeet. Aktiivinen, hyvin pyörivä ravi. Tänään jännittynyt käynti. 


©eläinkuvaus.fi klikkaa suuremmaksi!
Laitettiin Minos takaisin traileriin, palautettiin numerolaput ja haettiin arvostelut ja lähdettiin valumaan kohti kotia. Kotona olin 21:15, joten helposti meni tähänkin näyttelypäivään 12,5h! Ei tunnu missään kun on ihana harrastus. Kotona eka ajatus oli, että menisipä kaksi viikkoa nopeasti, että päästään seuraaviin näyttelyihin! Vian eri tarvitse olla suuri, kun se on päässä ;-)

Seuraavat näyttelyt meidän osalta on siis 10.6., kun lähdetään Kokemäelle Vitikkalan Rusthollin komeisiin maisemiin! Sitä seuraavat näyttelyt Minoksen osalta ovatkin ihan hippasen kauempana - lähdetään nimittäin Pedersöreen Pohjanmaalle! Siellä on rotunäyttelyt 1.7., mutta Länsirannikon poikien reissu alkaa jo 30.6. Ihan huisin hauska reissu tulossa, yövytään ainakin yksi yö näyttelypaikan lähellä. Tänne reissulle lähtee tosiaan mukaan vain Minos, Isla jää kotiin. Tarjoutui niin hyvä tsäänssi lähteä yhden ponin kanssa reissuun, että se oli pakko käyttää hyväksi, sattui vielä vapaaseen viikonloppuun!

Pakko vielä mainita pari sanaa Minoksen ajojutuista. Koska olen nuoresta iästäni huolimatta tätiytynyt aika lupaavasti, mua hiukan jännittää nämä ajojutut Minoksen kanssa. Herkkänä poikana se kun reagoi kaikkeen ja toisinaan aika isostikin. Eilen varustin ruunan kärryjen eteen, ja lähdettiin taas ihan kaksin reissuun. Suvivirsi kaikui, kun lauloin sitä koko matkan - niitä paria lausetta jonka muistin, muuten mentiin sitten ihan uusilla sanoituksilla! Minos toimi äärettömän hyvin, käytiin pisin lenkki tähän asti, ja hölkättiin molempiin suuntiin piiitkät pätkät. Ruuna jopa kotimatkalla pärskähti pari kertaa!
Rasti seinään, nyt syyhyää sormet päästä taas ajolenkille! Alla vielä video instagramista, pakkohan se oli napata ravipätkästä videota muistoksi!


Ei kommentteja

Lähetä kommentti